VAK; Luokka 1 Räjähteet -Vaaraominaisuudet

artikkelikuva; VAK; luokka 1 räjähteet -vaaraominaisuudet

HUOMAUTUS LUKIJALLE!

Artikkelissa annetut tiedot ja ohjeet perustuvat pääosin pelastusopiston TOKEVA 2020 -Ohjeisiin; torjuntaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden vaaratilanteille. SUOSITTELEN ehdottomasti tutustumaan myös niihin. kaikki artikkelissa käytetyt lähteet löydät artikkelin lopusta.

Räjähteiden vaaraominaisuudet

Räjähteiden suunnittelussa, pakkaamisessa ja kuljetusmääräyksissä on otettu huomioon turvallisuus. Normaaleissa olosuhteissa luokkaan 1 luokitellut esineet ja aineet ovat suhteellisen vakaita ja turvallisia käsitellä ja kuljettaa. Kuormauksen ja kuljetuksen aikana räjähteitä pitää suojata, jotteivat ne altistu esimerkiksi äkillisille iskuille, kuorman liikkumisen tai liikenneonnettomuuden seurauksena.


Räjähteiksi luokiteltujen esineiden ja aineiden vaaraominaisuus on tahaton, tulipalon, onnettomuuden tai väärän käsittelyn seurauksena aiheutuva räjähdys, tai sen vaara.


Vaarallisin tekijä räjähteille ovat hyvin korkeat lämpötilat ja tietyt luokan 1 räjähdysaineet voivat räjähtää jo 200 °C lämpötilassa. Tulipalossa lämpötila voi nousta 800 – 1000 °C. Valtaosa luokan 1 aineiden tahattomista räjähdyksistä sattuu tulipalon (paineenmuutos) seurauksena.

Räjähteet voivat reagoida myös kitkaan. Jotkut räjähteet muuttuvat herkästi räjähtäviksi esimerkiksi kylmässä ilmassa tai reagoidessaan metallien kanssa.

Räjähteet eivät kuitenkaan räjähdä itsestään. Jos räjähteet eivät kuumene onnettomuuspaikalla tai joudu kasvavaan paineeseen, räjähtelyvaara on pieni onnettomuuden muuttuessa staattiseksi tilanteeksi. Onnettomuuden seurauksena ne voivat olla kuitenkin tavallista herkempiä räjähtämään.

Räjähdyksen aiheuttamat vaarat

Räjähdys on kemiallinen ilmiö, jossa räjähteiden sisältämä kemiallinen energia muuttuu suurella nopeudella pääasiassa mekaaniseksi työksi ja lämmöksi. Mekaaninen työ voi ilmetä paineaaltona, sirpaleina, heitteinä, tärinänä ja meluna. Räjähdyksessä on aina mukana paineaalto.

Muiden ilmiöiden syntymiseen vaikuttaa räjähteen rakenne, käytetty räjähdysaine ja sen määrä, sekä pakkaus ja muut rakenteet räjähteen ympärillä.

Räjähdyksissä syntyy myrkyllisiä kaasuja. Räjähdyspaikoilla on usein myös vaara sortumista ja putoilevista esineistä ja esimerkiksi rikkoutuva lasi on aiheuttanut useita henkilövahinkoja.

Räjähdyksen aiheuttamat vaarat.
Räjähdyksen aiheuttamat vaarat

Räjähteet luokka 1.1 – 1.6 (tulipalo tai syttymisvaara)

Valtaosa luokan 1 aineiden räjähdyksistä sattuu tulipalon (paineenmuutoksen, sammutussortuman) seurauksena. Henkilö- ja aineelliset vahingot aiheutuvat räjähdyksen synnyttämistä sirpaleista / heitteistä, palosta, paineaallosta ja myrkyllisistä kaasuista. Vaara kokonaisuutena riippuu räjähteen luokasta, ainemäärästä ja mm. ympäristöstä. Myös määräysten mukaan kuljetettavat tai varastoidut räjähteet voivat räjähtää tulipalossa.

Luokkakohtaisia vaaraominaisuuksia;

luokka 1.1; vaarallisuusluokka 1.1

Luokka 1.1
Koko kuljetettava tai varastoitu räjähdemäärä voi räjähtää samanaikaisesti. Heitteet, paineaalto ja rikkoutuvat ikkunat voivat aiheuttaa vammoja ihmisille.

luokka 1.2; vaarallisuusluokka 1.2


Luokka 1.2
Pieninä määrinä räjähteet räjähtävät yksitellen muodostaen vaarallisia sirpaleita. Luokan 1.2 räjähteiden käyttäytyminen suurina määrinä voi olla arvaamatonta. (Luokituksen perusteena on pieniin räjähdemääriin perustuva testi.) Osa luokan räjähteistä saattaa räjähtää epätäydellisesti ja aiheuttaa suuria, pitkälle lentäviä heitteitä.

luokka 1.3; vaarallisuusluokka 1.3

Luokka 1.3
Räjähteet palavat muodostaen tulipallon, jonka koko riippuu räjähteen määrästä. Tulipallo voi levittää paloa. Suurina määrinä räjähteet saattavat suljetussa ympäristössä, esimerkiksi varastoluolalla käyttäytyä vaarallisuusluokan 1.1 räjähteiden tavoin ja aiheuttaa heitteitä.

luokka 1.4; vaarallisuusluokka 1.4

Luokka 1.4
Esim. liikenneonnettomuudessa tulipalon kuumentama kontti voi aiheuttaa massaräjähdyksen.
Onnettomuustapauksissa on todettu vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvien ilotulitusrakettien räjähtävän osittain massana vastaten vaarallisuusluokkaa 1.1 räjähteiden käyttäytymistä.

luokka 1.5; vaarallisuusluokka 1.5

Luokka 1.5
Koko kuljetettava tai varastoitu räjähdemäärä voi räjähtää samanaikaisesti. Räjähtäminen tulipalossa on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Heitteet, paineaalto ja rikkoutuvat ikkunat voivat aiheuttaa vammoja ihmisille.

luokka 1.6; vaarallisuusluokka 1.6

Luokka 1.6
Pieninä määrinä (alle 150 litraa) eivät aiheuta olennaista vaaraa tulipalossa. Suurina määrinä voivat käyttäytyä arvaamattomasti.


Jos eri luokkien räjähteitä on samassa kuormassa sekaisin, varaudu suurimman riskin mukaan.


Vaara-alue tulipalossa

Vaara-alueen koko riippuu räjähteen luokasta, räjähdysaineen määrästä, ympäristöstä, ulkoisista olosuhteista ja mm. maaston tarjoamasta suojasta / suojaavista rakenteista.

Valtaosa räjähdyksissä sattuneista henkilövahingoista sattuu alle 400 metrin etäisyydellä räjähdyspaikasta. Vammoja aiheuttavat erityisesti sirpaleet.

Ota huomioon sekä ensisijaiset sirpaleet (räjähteen omat sirpaleet) että toissijaiset sirpaleet (paineiskun rikkomat / mukaansa tempaamat kivet, tiilet ja lasin, metallin yms. sirpaleet ja palat).

Vaara-alue tulipalossa räjähteet vaarallisuusluokka 1.1 - 1.6

Erityyppisten räjähteiden käyttäytyminen tulipalossa

Varsinaiset räjähdysaineet kuuluvat pääsääntöisesti vaarallisuusluokkaan 1.1 ja ne detonoivat (räjähtävät) jossain vaiheessa tulipaloa. Detonaatiohetki on riippuvainen räjähdysaineen laadusta ja määrästä.

Varsinaisten räjähdysaineiden humahduspisteet ovat suhteellisen alhaisia (190 °C – 290 °C) verrattuina tulipalossa syntyviin lämpötiloihin (800 -1000 °C) Räjähteet voivat räjähtää jo muutaman minuutin kuumennuksen jälkeen. Jos liekit eivät vielä kuumenna niitä, käytettävissä oleva aika määräytyy palon etenemisnopeudesta ja räjähteen luokasta.

Ruudit tulipalossa (luokka 1.1 tai 1.3)

Vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvat ruudit käyttäytyvät varsinaisten räjähdysaineiden tavalla. Vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvien ruudit palavat tai humahtavat (deflagroivat), mutta suuret määrät voivat myös räjähtää.

Ruudit syttyvät herkästi ulkopuolisen kuumuuden vaikutuksesta. Savuttomat ruudit palavat vapaassa tilassa sytytettyinä yleensä rauhallisesti. Ruutien palamisnopeus on riippuvainen paineesta, joten suljetussa tilassa palamisnopeus kiihtyy hyvin nopeasti muuttuen helposti räjähdysmäiseksi. Savuttomien ruutien pitkä ja kuuma pistoliekki on hyvin vaarallinen.

Ruudin syttyminen johtaa tulipalon nopeaan etenemiseen sekä mahdolliseen massaräjähdykseen, jossa merkittävä osa ruudista räjähtää kerralla.

Ruutipaloissa voi palavia ruuteja lentää melko kauaksikin, jotka kuivana vuodenaikana saattavat sytyttää ympäristöön useita uusia palopesäkkeitä. Savuttomat ruudit saattavat vanhetessaan syttyä itsestään ja räjähtää.

Rakettiruutien palaessa syntyy myrkyllisiä HCI-päästöjä.

Pyrotekniset massat tulipalossa (luokka 1.3 tai 1.4)

Pyrotekniset massat (eli ilotulitteet) kuuluvat vaarallisuusluokkaan 1.3, joten ne palavat tai humahtavat. Merkkisavujen humahduspisteet ovat samaa suuruusluokkaa kuin ruutien (185 °C – 190 °C).

Pyrotekniset massat tuottavat palaessaan yleisesti runsaasti myrkyllisiä palokaasuja. Onnettomuustapauksissa on todettu vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvien ilotulitusrakettien räjähtävän osittain massana vastaten vaarallisuusluokkaa 1.1 räjähteiden käyttäytymistä

Ilotulitteita kuljettanut kuorma-auto syttynyt palamaan.

Käsiaseiden patruunat tulipalossa (luokka 1.4)

Käsiaseiden patruunat kuuluvat pääsääntöisesti vaarallisuusluokkaan 1.4. Kuumuudesta syttyneen ruudin palamisesta aiheutuva paine irrottaa luodin hylsystä ja heittää ne vastakkaisiin suuntiin. Näin syntyvien heitteiden liike-energia on kuitenkin suhteellisen pieni.

Syttymis- ja palotapahtuma on melko rauhallinen ja palon etenemisnopeus on pieni. Tämä johtuu pakkausten rakenteesta ja patruunoiden pienestä ruutimäärästä.

Massaräjähdystä ei tapahdu, vaan palossa räjähtelee epäsäännöllisin väliajoin patruunoita. Tulipalon alkuvaiheessa räjähdyksiä esiintyy vähemmän niiden lukumäärän kasvaessa nopeasti ja vähetessä tulipalon loppuvaiheeseen, jolloin vain silloin tällöin voidaan erottaa patruunan räjähdys.

Tykkien, kranaatinheittimien ja sinkojen ampumatarvikkeet tulipalossa (luokka 1.1, 1.2 ja 1.3)

Tykkien ja kranaatinheittimien ampumatarvikkeet kuuluvat pääsääntöisesti vaarallisuusluokkaan 1.2. Ontelolaukaukset (singon ampumatarvikkeet) on luokiteltu vaarallisuusluokkaan 1.1 ja panokset 1.3.

Panokset kiihdyttävät palonopeutta ja aikaistavat räjähdystä. Valojuovapanokset lisäävät palon leviämistä. Savu- ja valoammusten palo saattaa kiihtyä nopeasti. Tulipaloissa voidaan lähtökohtana pitää kranaatin detonaatiota ja tarkastella sirpale- ja painevaikutusta sen perusteella

Sytyttimet ja nallit tulipalossa (luokka 1.1, 1.2, 1.3 tai 1.4)

Sytyttimissä ja nalleissa käytetyt aloiteräjähdysaineet räjähtävät herkästi kuumuuden, liekin tai iskun vaikutuksesta. Nallin räjähdyksestä aiheutuu sirpalevaara. Nallien humahduspiste on 120 °C.

Tulipalon sattuessa tuotteen on annettava palaa ja vaarallinen alue eristettävä. Sammutus yritykset saattavat lisätä räjähdys riskiä. Tulipalon jälkeen räjähtämättömät nallit saattavat olla hyvin vaarallisia.

Räjähteet luokka 1.2 Sirpalevaaraa aiheuttavat räjähteet (ei tulipaloa)

Räjähteet räjähtävät pieninä määrinä yksitellen muodostaen vaarallisia sirpaleita. Suurina määrinä reaktio voi olla odottamaton.

Räjähteet eivät räjähdä itsestään – jos onnettomuuspaikalla räjähteet eivät kuumene tai joudu kasvavaan paineeseen, räjähtelyvaara on pieni onnettomuuden muuttuessa staattiseksi tilanteeksi. Onnettomuuden seurauksena räjähteet voivat olla kuitenkin tavallista herkempiä räjähtämään.

Esimerkki aineita;

NIMIKEUN-NUMEROVAARALLISUUSLUOKKA
Ampuma-aseiden patruunatUN 0007Räjähtävä / 1.2F
Tulilanka, räjähtäväUN 0102Räjähtävä / 1.2D
Sytyttimet, räjähtävätUN 0107Räjähtävä / 1.2B

Räjähteet luokka 1.3 Palovaaralliset räjähteet (ei tulipaloa)

1.3 luokan räjähteillä ei ole tavallisesti massaräjähdysvaaraa. Isoilla ainemäärillä massaräjähdyksiä on kuitenkin tapahtunut. Etenkin sulkeuma ja suuri varastointitiheys edesauttavat räjähdystä.

Räjähteet palavat yksitellen ja voivat palaa voimakkaasti. Ne voivat sinkoutuessaan palaa ja levittää paloa voimakkaasti.

Onnettomuuden seurauksena räjähteet voivat olla tavallista herkempiä räjähtämään.

Räjähdyksen sattuessa on sirpalevaara.

Esimerkki aineita;

NIMIKEUN-NUMEROVAARALLISUUSLUOKKA
MerkinantopatruunatUN 0054Räjähtävä / 1.3G
SytytysnallitUN 0319Räjähtävä / 1.3G

Räjähteet luokka 1.4 Mahdollinen syttyminen kuljetuksen aikana ei aiheuta olennaista räjähdysvaaraa (ei tulipaloa)

1.4 luokan räjähteillä ei ole tavallisesti massaräjähdysvaaraa.

Räjähteet räjähtelevät yksitellen ja voivat palaa voimakkaasti. Tuotteet eivät kuitenkaan syty itsestään ilman tulipaloa, paineiskua, törmäystä tai muuta mekaanista ärsykettä.

Esimerkki aineet;

NIMIKEUN-NUMEROVAARALLISUUSLUOKKA
Hätämerkinantovälineet, aluksissa käytettävätUN 0506Räjähtävä / 1.4S
MerkkisavutUN 0197Räjähtävä / 1.4G
RäjäytysnallitUN 0255Räjähtävät / 1.4B

Lisätietoa ja linkit

Listassa linkit artikkelissa käytettyihin lähteisiin, joista löytää lisätietoa aiheeseen liittyen. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan näihin sivustoihin.

admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *