Sahatavaralla tarkoitetaan tässä artikkelissa rakentamisessa käytettyä sahatavaraa, höylättyä puutavaraa tai esimerkiksi hirsi aihioita. Artikkelissa ei käsitellä raakapuukuormien kuorman varmistusta.
Sahatavara niputetaan vanteilla ja suojataan peitteellä
Sahatavaraa kuljetetaan standardien mukaisissa vakiopakkauksissa. Pakkaukset on sidottu vanteilla, joita valmistetaan esimerkiksi muovista, teräksestä sekä lasikuidulla vahvistetuista materiaaleista. Vanteilla saadaan estettyä tehokkaasti kuorman osien kaatuminen, lisäksi vanteilla voidaan estää jossain määrin myös liukumista, kun kitka tiiviisti yhteen painettujen kerrosten välillä lisääntyy.
Nippujen sitomiseen käytettyjen vanteiden kunto on syytä tarkistaa ennen lastausta.
Muovista valmistettujen vanteiden haittapuolena on, että ne löystyvät helpommin ja voivat vahingoittua tai katketa kuormausvaiheessa, jos esimerkiksi trukin piikki osuu niihin. Rikkoutuminen vähentää nipun sisäistä kitkaa ja voi aiheuttaa sen hajoamisen. Jos vanteet ovat vaurioituneet tai niiden turvallisuudessa on puutteita, on huolehdittava erityisen tarkasti, että lasti tulee kiinnitetyksi ajoneuvoon kaikilta osiltaan.
Vanteita ei lasketa osaksi lastin varmistusta.
Niput suojataan muovipeitteellä, joka suojaa niitä sään vaikutuksilta ulkovarastoinnin aikana. Märkä sahatavara on huomattavasti painavampaa kuin kuiva. Talvella muovipeitteiden päälle kertynyt lumi ja jää vähentää nippujen välistä kitkaa, joka täytyy ottaa huomioon kuorman varmistuksen lujuutta laskettaessa. Mahdollisuuksien mukaan niput tulisi puhdistaa lumesta ennen kuormausta.
Kuormaus ja kuorman sijoittaminen
Nippuja sijoitetaan kuormakoriin kaksi- tai kolme nippua päällekkäin, riippuen nippujen korkeudesta, painosta ja ajoneuvon kantavuudesta. Nippujen sijoittamisen ajoneuvoon ratkaisee ajoneuvon kantavuus, kuorman kokonaispaino ja nippujen pituus.
Niput tulee tukea mahdollisuuksien mukaan kuormatilan etuseinää vasten, jolloin tarvittava lisävarmistuksen määrä pienenee.
Niput tulee kuitenkin sijoittaa ajoneuvoon niin etteivät suurimmat sallitut akseli– ja telimassat ylity, ja silti saavutetaan paras mahdollinen kuormitus niin vetävälle akselille tai telille, sekä ohjaavalle akselille.
Lisäksi pitää huolehtia nippujen sijoittamisesta painon mukaan tasaisesti kuormatilan keskilinjaan. Suuri painoero ajoneuvon toisella puolella vaikuttaa ajoneuvon käyttäytymiseen liikenteessä tai voi estää esimerkiksi kuormatun jalkalavakontin vaihtamisen.
Eri mittaisten nippujen yhteensovittaminen ja sijoittaminen vaatii aina suunnittelua. Viime kädessä kuljettaja tekee päätöksen siitä, miten niput ajoneuvoon sijoitetaan.
Kitka
Sahatavaran varmistamisessa kitkan merkitys on suuri, koska ajoneuvon kantavuuskuormaa ei voida laskennallisesti varmistaa pelkällä sidonnalla. Kitkakertoimen tulisi olla mahdollisimman suuri ja niput tulisi tukea kuormatilan etuseinää vasten. Ongelmia tuottavat erilaiset kitkapintojen yhdistelmät.
Koneellista käsittelyä helpotetaan alus- ja välipuilla
Koneellisen käsittelyn helpottamiseksi nippujen alle ja väliin sijoitetaan välipuut.
Alus- ja välipuut aiheuttavat useiden eri materiaaliyhdistelmien kitkakertoimien tuntemista ja huomioon ottamista kuorman varmistus laskettaessa. Yllä olevassa kuvassa, kitkakertoimia löytyy seuraavasti:
- aluspuiden ja kuormatilan lattian välillä; höylätty puu – vaneri 0,3
- aluspuiden ja nippujen välillä; höylätty puu – höylätty puu 0,5
- välipuiden ja suojapeitteen välillä; muovi – höylätty puu 0,4
- nipuissa olevien lautojen välillä; höylätty puu – höylätty puu 0,5
Kuorman varmistusta testaavilla kallistustesteillä on osoitettu pakkausten heikommaksi lenkiksi juuri nippujen alle ja väliin sijoitetut välipuut. (Ritonen, 2020, 38). Kallistustesteissä ainoat merkittävät muutokset ovat tapahtuneet juuri aluspuiden rajapinnassa.
| materiaaliyhdistelmä | kitkakerroin |
|---|---|
| sahatavara – vaneri | 0,45 |
| sahatavara – rihlattu alumiini | 0,4 |
| höylätty puu – vaneri | 0,3 |
| höylätty puu – rihlattu alumiini | 0,25 |
| liukuestematto | 0,6 |
Usein perävaunujen lattiamateriaalina oleva rihlattu alumiini antaa höylättyjen aluspuiden kanssa pienen kitkakertoimen, verrattuna esimerkiksi höyläämättömän sahatavaran ja vanerisen kuormatilan lattian välillä olevaan lepokitkaan.
Liukuestematon käyttäminen aluspuiden alla kasvattaa kitkakerrointa huomattavasti. Kuormanvarmistusta laskettaessa tulee kuitenkin käyttää pienintä kuormassa olevaa kitkakerrointa laskennan perusteena.
Sahatavara kuorman sitominen
Sahatavaranippujen varmistamisessa on huomioitava sidonnan haastavuus eteenpäin suuntautuvien voimien osalta, sillä nipuissa olevien yksittäisien lautojen eteenpäin siirtymistä on käytännössä mahdotonta estää yksittäisillä sidontavöillä.
Ongelma esiintyy erityisesti tilanteissa, joissa nippua ei voida tukea suoraan kuormatilan etupäätyyn, vaan se joudutaan jättämään keskemmälle sallittujen akselimassojen vuoksi.
Kylkiaukeavissa kuormatiloissa etusidonnan tekeminen valjassidonnalla on haastavaa, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ylisidonta, eli kitkasidonta. Kitkasidonta antaa tarvittavan lujuuden sivuttaissuuntaisia voimia vastaan, sekä taaksepäin suuntautuvia voimia vastaan. Ongelmaksi muodostuu kitkasidonnan antama lujuus kulkusuunnassa.
Käytettävän sidontavyön STF-arvon tulisi olla vähintään 400 dan
Alla olevasta taulukosta voi lukea kuinka paljon yksittäinen sidonta STF-arvolla 400 tai 500 antaa lujuudeksi eteenpäin suuntautuvia voimia vastaan eri kitkakertoimilla.
| Kitkakerroin | STF 400 dan | STF 500 dan |
|---|---|---|
| 0,45 | 810 kg | 1000 kg |
| 0,4 | 630 kg | 790 kg |
| 0,3 | 380 kg | 470 kg |
| 0,25 | 290 kg | 360 kg |
| 0,6 | 1900 kg | 2400 kg |
Käytännössä 10 000 kg kuorman varmistamiseen pelkästään ylisidontaa käyttämällä tarvittaisiin 13 kuormaliinaa kitkakertoimen ollessa 0,45 ja STF-arvon 400 dan. Käytettäessä STF-arvoltaan 500 dan sidontaliinaa tarvittava määrä putoaa samalla kitkakertoimella 10 liinaan.
Kuormatilan etuseinään tuennan puuttuminen on ongelma lähinnä kiinteissä- ja vaihtokuormakoreissa. Puoliperävaunuissa ja varsinaisissa perävaunuissa niput voidaan lähes poikkeuksetta tukea etuseinää vasten, jolloin tarvittava sidontojen määrä vähenee huomattavasti.
Kitkasidonta tuottaa kuormaan vinon voiman
Alla olevasta kuvasta on havaittavissa kitkasidonnan aiheuttama ”vääntö” kuorman korkeimpaan nippuun. Sidonta kiristetään vain toiselta puolelta, jolloin liinan tuottama voima vetää kuormaa kiristyksen puoleen. Ilmiötä ei voi luonnollisesti välttää, mutta kuormaus vaiheessa on hyvä huomioida nippujen tasainen sijoitus kuormatilaan, sekä että nippuja koossa pitävien vanteiden kunto.
Sidonnan löystyminen kuljetuksen aikana
Ajoneuvon ollessa liikkeessä, kuormaan kohdistuu väistämättä voimia, jotka pyrkivät liikuttamaan kuormaa. Sitomalla kuormaa on lähes mahdotonta saada käytännössä pysymään täysin paikallaan. Kuormaan kohdistuvan tärinän ja muiden voimien johdosta myös varmistukseen käytetyt sidonnat löystyvät matkan edetessä.
Kokemuksen kautta on huomattu, että kuormat pyrkivät painumaan, tiivistymään
ja siirtymään siten, että kuormankiinnitys löystyy ja voi aiheuttaa siten
vaaraa liikenneturvallisuudelle ja huonontaa ajoneuvon ajo-ominaisuuksia.
Tämän lisäksi kuorma voi kaatua, tai painopisteen siirtyessä kaataa koko ajoneuvon.
Mikäli kuorman sidonta löystyy kuljetuksen aikana sellaiselle tasolle, että
kuorma liikkuu kuormatilassa heikentäen ajoneuvon ajo-ominaisuuksia, se
vaarantaa liikenneturvallisuuden, eikä se täytä kuormansidonnasta annettuja
asetuksia, säädöksiä ja määräyksiä.
Erityisesti ylisidonnalla varmistetut sahatavara kuormat muuttavat kuljetuksen aikana muotoaan ja pääsevät huolellisestakin varmistuksesta huolimatta liikkumaan niin, että kiristetyt liinat löystyvät, jos muutaman kymmenen kilometrin ajomatkan jälkeen.
Ylisidonnoilla varmistettu sahatavara kuorma tulisikin käydä kiristämässä uudelleen vähänkin pidemmän matkan aikana. Pahimmillaan yksittäiset liinat voivat löystyä lyhyelläkin matkalla yli puoleen alkuperäisestä kireydestään.