1. Koti
  2. Vaarallisten aineiden kuljetus
  3. Kuljetus, kuormaaminen ja tavaran käsittely
  4. Kaasulla desinfioitujen lastinkuljetusyksikköjen käsittelyyn liittyvät vaaratekijät

Kaasulla desinfioitujen lastinkuljetusyksikköjen käsittelyyn liittyvät vaaratekijät

Kaasulla desinfioidun lastinkuljetusyksikön varoitusmerkki
Kaasulla desinfioidun lastinkuljetusyksikön varoitusmerkki

Monet maat edellyttävät maahantuonnissa tavarankuljetuskonttien desinfiointikaasutusta omien resurssiensa, kuten maataloustuotannon turvaamiseksi. Säännökset ovat aina tuontimaakohtaisia tai jotain aluetta, kuten Euroopan unionia, koskevia. Jos näitä tuonnin laillisuusedellytyksenä olevia säännöksiä ei noudateta, konttia ei päästetä maahan tai se asetetaan karanteeniin. Desinfiointikaasutus tehdään lähtömaassa ja sillä pyritään estämään tuhohyönteisten ja jyrsijöiden sekä vieraslajien leviämistä. Lisäksi kaasutus voidaan tehdä myös kuorman säilyvyyden parantamiseksi sekä merikuljetuksen aikana tapahtuvan home- tai muun kasvuston estämiseksi

Tavarankuljetuskonttien (konttien) parissa työskentely sisältää siis riskejä. Vaaratekijöitä esiintyy sekä kuormatuissa konteissa että tyhjissä konteissa ja sisäilman terveydelle haitallisten vaaratekijöiden havainnointi on usein aistinvaraisesti mahdotonta.

Tavarankuljetuskonttien sisäilman terveydelle haitallisten vaaratekijöiden havainnointi on usein aistinvaraisesti mahdotonta.

Konttien kuorman parissa tai konteissa työskenneltäessä työntekijöitä uhkaavia kaasuihin liittyviä vaaratekijöitä voivat olla altistuminen erilaisille myrkyllisille ja haitallisille kaasuille, vaarallisen alhainen hapen määrä tai kontin sisällä olevan kaasuseoksen muodostuminen helposti syttyväksi tai räjähtäväksi pitkän suljettuna olemisen ajan johdosta.

Altistumisriski liittyy myös tyhjän kontin sisätilojen puhdistamiseen, missä voi muodostua suuriakin määriä myrkyllisiä kaasuja tai sekoittua pölyä ilmaan. Pitää huomioida, että vuokrakontteihin on voinut jäädä näitä altistavia jäämiä myös aiemmista kuljetuksista.

Eri selvityksissä on arvioitu, että valtamerikuljetuksissa konteista noin 15% sisältää vaarallisen kaasuseoksen tulosatamassa ja noin 0,5% näistä seoksista aiheuttaa välittömän vaaran terveydelle. Yksittäisen kontin sisältämien kaasujen vaarallisuuden päätteleminen ennakoivan riskianalyysin perusteella on ongelmallista, koska kontin sisäilmaan haihtuneet kaasut sekoittuvat keskenään ja yhdistyneet kaasut voivat muodostaa tuntemattomia ristikkäisvaikutuksia.

UN 3359 Kaasulla desinfioidut lastinkuljetusyksiköt

UN 3359 eli kaasulla desinfioidut lastinkuljetusyksiköt, jotka eivät sisällä muita vaarallisia aineita, ovat kuljetusmääräyksien alaisia tietyiltä osin ja näitä lastinkuljetusyksiköitä käsittelevillä on oltava vastuuseen suhteutettu tehtävänmukainen koulutus.

Erityismääräys 302
Kaasulla desinfioidut lastinkuljetusyksiköt, jotka eivät sisällä muita vaarallisia aineita, ovat ainoastaan kohdan 5.5.2 määräysten alaisia.

Jos kaasulla desinfioidussa lastinkuljetusyksikössä on desinfiointikaasun lisäksi muita vaarallisia aineita, sovelletaan kaikkia näitä muita aineita koskevia (mukaan lukien suurlipukkeita, merkintää ja asiakirjoja koskevia) määräyksiä.

Lastinkuljetusyksikön merkintä

Kuva 5.5.2.3.2 Kaasulla desinfioitu lastinkuljetusyksikkö

Kaasulla desinfioidun lastinkuljetusyksikön jokaiseen luukkuun ja oveen on kiinnitettävä varoitusmerkki sellaiseen kohtaan, missä lastinkuljetusyksikköä avaava tai lastinkuljetusyksikköön astuva voi sen helposti havaita. Tämän merkin on oltava kiinnitettynä lastinkuljetusyksikössä, kunnes seuraavat määräykset täyttyvät:

  • kaasulla desinfioidusta lastinkuljetusyksiköstä on tuuletettu desinfiointikaasun haitalliset pitoisuudet, ja
  • kaasulla desinfioidut tavarat tai tarvikkeet on purettu.
Varoitusmerkin teksti suomeksi:
DANGER = vaara,
THIS UNIT IS UNDER FUMIGATION = tämä yksikkö on kaasulla desinfioitu,
WITH [fumigant name]
APPLIED ON = käytetty [kaasun nimi], [date] = [päivämäärä], [time] = [aika],
VENTILATED ON (date ) = tuuletettu (päivämäärä),
DO NOT ENTER = pääsy kielletty.

Tuuletuksen päivämäärä on merkittävä kaasulla desinfiointia osoittavaan varoitusmerkkiin, jos kaasulla desinfioitu lastinkuljetusyksikkö on täysin tuuletettu yksikön ovia auki pitämällä tai koneellisella tuuletuksella.

Kaasulla desinfiointia osoittava varoitusmerkki on poistettava, kun kaasulla desinfioitu lastinkuljetusyksikkö on tuuletettu ja tavara tai tarvikkeet on siitä purettu.

Asiakirjat

Kuljetettaessa kaasulla desinfioituja lastinkuljetusyksiköitä, joita ei ole täysin tuuletettu ennen kuljetusta, asiakirjoissa on oltava seuraavat tiedot:

  • ”UN 3359, Kaasulla desinfioitu lastinkuljetusyksikkö, 9″ tai ” UN 3359, Kaasulla desinfioitu lastinkuljetusyksikkö, luokka 9″,
  • kaasulla desinfioinnin päivämäärä ja aika, ja
  • käytetyn desinfiointikaasun tyyppi ja määrä.

Näiden tietojen on oltava suomeksi tai ruotsiksi.

Lipukemallia nro 9 vastaavaa suurlipuketta ei saa kiinnittää kaasulla desinfioituun lastinkuljetusyksikköön muutoin kuin tapauksessa, jossa tällaisessa lastinkuljetusyksikössä kuljetettaville muille luokan 9 aineille ja esineille niin vaaditaan.

Asiakirjoja ei vaadita, jos kaasulla desinfioitu lastinkuljetusyksikkö on täysin tuuletettu ja tuuletuksen päivämäärä on merkitty varoitusmerkkiin

Turvallinen työskentely tavarankuljetuskontissa

Seuraavia toimenpiteitä suositellaan ennen kaasulla desinfioidun lastinkuljetusyksikön ovien avaamista:

  1. RISKIEN ARVIOINTI – ASIAKIRJAT

    Lähettäjän vastuulla on kuljetusyksikköä koskevissa asiakirjoissa osoittaa muiden tietojen antamisen ohella mitä vaarallisia aineita kuormaan sisältyy.

    Kuljetusasiakirjamerkinnät eivät välttämättä aina sisällä kaikkea työturvallisuuden kannalta oleellista tietoa, mikä pitää huomioida myös konttityössä. Esimerkiksi kuljetusyksikön desinfiointikaasutus tehdään tuhohyönteisten ja jyrsijöiden eliminoimiseksi (UN3359 -merkintä), mikä tulisi ilmoittaa vaarallisten aineiden kuljetuksena. Tämä vaikuttaa kuitenkin kontin käsittelyyn ja nostaa kuljetuksen hintaa, joten ilmoitus jätetään usein tekemättä. Kontin kuorman purkaja ei siis välttämättä saa asiakirjoista kaikkea vaadittavaa tietoa.
  2. TARKASTA KONTTI ULKOA

    Kontin ulkopuolisilla riskiviitteillä tarkoitetaan sellaisia asioita, joiden perusteella voi päätellä tai olettaa kontin sisäilmassa olevan terveydelle vaarallisia tai haitallisia kaasuja. Kontissa voi olla sellaista kuormaa, josta kontin sisäilmaan on haihtunut vaarallisia tai haitallisia kaasuja tai kontti on desinfioitu kaasuttamalla, mistä on jäänyt vaarallisia ainejäämiä.

    Mikäli kuljetusyksikkö on desinfioitu kaasulla UN3359, eikä yksikkö sisällä muita VAK/ADR -aineita, niin silloin kontin merkitsemisessä tulisi käyttää kuljetusmääräysten mukaista varoituslipuketta.

    Lipuke tulee sijoittaa siten, että kontin avaaja tai sisään astuva sen varmasti huomaa. Kyseistä erityismerkintää ei useinkaan käytetä, joten kontissa voi merkin puuttumisesta huolimatta olla myös desinfiointikaasujäämiä!

    Kontissa voi olla myös muita viitteitä desinfioimisesta. Tällaisia ovat kontin umpeen teipatut tuuletusaukot kontin oveen jääneet teippaukset, joita on käytetty konttia kaasutettaessa kontin ovet on suljettu polyuretaanilla.
  3. AVAA KONTTI HALLITUSTI

    HUOM! Konttia avatessa on aina ehdoton tupakointikielto.

    Kontin ovien holtiton auki lennähtäminen on helppo estää lyhyellä kuormansidontaliinalla, vaijerilla tai kettingillä. Tämän välineen voi tehdä määrämittaiseksi, jotta se on helppo kuljettaa mukana. Auki lennähtäminen on kontin sisäilman terveyshaitoille altistavien vaaratekijöiden lisäksi riski, joka voi johtua seuraavista syistä: ovia vasten nojaa painavia kappaleita, mistä johtuen ovi lennähtää auki, kontin sisäilma voi olla helposti syttyvää, mistä voi seurata leimahdus.

    Varmista pääsy ilmavirtauksen tai tuulen yläpuolelle ennen kontin oven avaamista. Kontin ulkopuolisen ilman virtauksilla on luonnollisesti suuri merkitys kontista purkautuvien kaasujen leviämiseen ja tuulettumiseen. Kun kontti avataan, sen etuosan kaasut alkavat purkautua kontista ulos ja levitä ilmavirtausten mukana. Tästä syystä on ennen kontin ovien avaamista tärkeää varmistaa mahdollisuus astua pois kontista tulevien kaasujen vaikutusalueelta. Kokemusperäisesti on havaittu, että kontin tuulettamiseen tarvittava aika voi vaihdella erittäin paljon myös tuulen vaikutuksesta. Jos tuuli käy esimerkiksi suoraan täyteen lastattuun konttiin, niin muodostuu ilmalukko, joka voi estää kontin tuulettumisen lähestulkoon kokonaan.

    Kontti voi sisältää terveydelle vaarallisia altistavia kaasuja, vaikka kontissa ei olisi merkintää vaarallisesta kuljetuksesta tai desinfiointikaasutuksesta.
  4. KÄYTÄ MITTALAITTEITA, TARKASTELE KONTTIA RIITTÄVÄN ETÄÄLTÄ JA ALOITA KONTIN TUULETTAMINEN

    Jos käytössä ei ole koneellista kontin tuulettamisjärjestelmää tulee kontti aina avata siten, että se tuulettuu aluksi vapaaseen ulkoilmaan. Konttia ei tule avata vasta varastossa tai terminaalissa, koska silloin kaikki kaasut vapautuvat sisätiloihin.

    Suomessa tuulettaminen on haasteellista myös ilmastosta johtuen, koska aineiden olomuoto vaihtelee joillakin desinfiointikaasuilla jo muutamasta Celsius -asteesta alaspäin, joten aineet saattavat kaasuuntua vasta purettaessa kontin kuorma lämpenemään sisätilaan. Jos käytössä on kaasuanalysaattoreita, -ilmaisimia tai -ilmaisinputkia, niin niitä tulee käyttää ensimmäisen kerran heti konttia avattaessa.

    Viitteitä desinfiointikaasun käytöstä voivat olla kontin seinillä roikkuvat pienet pussit, tuhkamaiset jäännökset kaasulähdetableteista lastin päällä, reitetyt peltipurkit tai kuolleet eläimet.

    Konttia on aina hyvä tuulettaa ennen kontin kuormatilassa työskentelyä, vaikka mitään epäilyttävää ei havaittaisi tai kontti olisi tyhjä. Tuulettamisella pienennetään altistumisriskiä, joka aiheutuu kansainvälisten tutkimusten mukaan yleisimmin kontin kuormana olevista tuotteista haihtuvista kaasuista.
  5. KONTIN TUULETTAMINEN

    Nykyisellä tietoudella ja teknologisilla ratkaisuilla ei vielä ole mahdollista ohjeistaa yleisiä suosituksia kontin tuulettamisajoista. Eri tavoin tehdyissä mittauksissa on havaittu, että kontin tuuletusaika voi joskus venyä useiden vuorokausien pituiseksi. Tuulettumisaikaan vaikuttavat esimerkiksi alkutilanteen kaasupitoisuus, suljettuna olemisen kesto, täyttöaste, lämpötila, ilmankosteus, tuuliolosuhteet sekä muut tekijät.

    Mikäli tuuletus on perustunut jollakin havainnointilaitteella saatuun mittaustulokseen, on syytä huomioida kaasupitoisuuden alkavan palautua, kun kontti tuulettamisen jälkeen suljetaan uudelleen. Tästä syystä tulee suorittaa uusi havainnointi sen jälkeen kun kontti on ollut uudelleen suljettuna.

    Noudata työnantajasi ohjeita riskin arvioinnin toimenpiteistä.

Toiminta hätätilanteessa

Hengitetyn myrkyllisen aineen ensiapuohje perustuu Myrkytystietokeskuksen ohjeistukseen hengitetty myrkyllinen aine;

  1. Siirrä altistunut raittiiseen ilmaan ja aseta lepoon, mieluiten puoli-istuvaan asentoon. Varo ettet itse altistu myrkylliselle aineelle.
  2. Selvitä mitä ainetta on hengitetty. Soita Myrkytystietokeskukseen riskinarviointia ja lisäohjeita varten.
  3. Jos alkuvaiheen lievät oireet eivät mene levossa ohi tai kehittyy pitkittynyttä yskää, hengitysvaikeuksia tai muita oireita, tulee hakeutua lääkäriin.
Artikkelissa käytetyt lähteet;
Kuljetusmääräykset; 5.5.2 Kaasulla desinfioituja lastinkuljetusyksiköitä (UN 3359) koskevat erityismääräykset
Tavarankuljetuskonttien kaasuriskien hallinta julkaisu.
Myrkytystietokeskus

Oliko artikkeli hyödyllinen?

Lisätietoa