Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen -artikkeleissa käsitellään eri säädöksissä annettuja vaatimuksia ja käsitteitä ajoneuvon kuormaamisen ja kuorman varmistamisen suhteen.
Aihe on tärkeä, koska näissä säädöksissä annetaan perusteet ja minimivaatimukset raskaan kaluston kuljettajan työlle. Lakia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että laissa annetaan vain minimivaatimukset kuorman varmistamiseen. Lastin kuormatilaan sijoittava ja kiinnittävä vastaa sen tekemisestä oikein.
Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsittelee niitä säädöksiä ja pykäliä, joissa annetaan lähtökohtia kuormaamiselle ja kuorman varmistamiselle. Esimerkiksi kuljettajan vastuusta puhutaan useaan otteeseen eri säädöksissä. Parhaan kuvan lähtökohdista saa tutustumalla alla oleviin pykäliin ja niiden merkitykseen.
Traficomin johtavan asiantuntijan, Jussi Pohjosen haastattelu Iltasanomissa 17.5.2020
Laissa mainitut periaatteet ja velvollisuudet ovat lähinnä jälkiselvittelyn työkaluja, eli onnettomuuden jälkeen oikeuden käytössä olevia työkaluja jos syyllisyyskysymys on epäselvä. Nämä eivät ole arkiliikenteen pelisääntöjä, mutta ammattikuljettajan on ne ainakin tiedostettava.
Onnettomuustilanteiden jälkiselvittelyssä kokeneelta ammattikuskilta voidaan edellyttää parempaa poikkeuksellisten tilanteiden ennakointia, kuin sunnuntaiautoilijalta.
Tieliikennelaki määrittelee kuorman varmistuksen
Kuorman varmistaminen on sen siirtymisen estämistä ja sen paikoillaan pitämistä tukemalla, sitomalla, lukitsemalla tai peittämällä.
Maa-ainesten, puuhakkeen ja muiden vastaavien tavaralajien kuljetuksessa kuorman tulee olla tuettu riittävän korkein laidoin ja tarvittaessa kattein, siten että sen vähäinen liike ei aiheuta kuorman putoamisen vaaraa, kun edellä mainitut hidastuvuudet kestävät vähintään kolmen sekunnin ajan.
Lakia luettaessa on tärkeää ymmärtää käsitteiden merkitys. Kuorman varmistamiseen liittyvissä pykälissä erotetaan kuorman siirtyminen ja kuorman liikkuminen. Niillä tarkoitetaan seuraavaa;
Siirtymisellä tarkoitetaan, sitä miten kuorma muuttaa paikkaa kuormatilassa. Liikkuminen puolestaan tarkoittaa kuorman asennon muuttumista, liikkeessä olemista; esimerkiksi heilumista, huojumista tai kaatumista, mikä voisi vaikuttaa ajoneuvon liikenneturvalliseen käyttöön.
Liikenneministeriön päätöksen pykälän 13 ensimmäisessä momentissa oleellisin ymmärrettävä asia on; jos kuormaa ei ole tuettu kuormakorin rakenteita vasten, eikä sitä ole sidottu, se voi siirtyä tai liikkua. Kuorma siis täytyy varmistaa niin, ettei se pääse siirtymään tai oleellisesti liikkumaan.
Toteutetaanpa kuorman varmistus miten tahansa, sen täytyy kestää eteenpäin kiihtyvyyttä 8 m/s 2 ja 5 m/s 2 sivuille ja taakse.
Ajoneuvolaissa määrätään liikennekelpoisuudesta
Yhtenä lähtökohtana ajoneuvon kuormaamiselle on ajoneuvon liikennekelpoisuus. Mikäli kuormatilan osat (esim. ovet) eivät toimi tai rakenteet eivät ole niille tarkoitetussa kunnossa, voidaan kysyä, onko ajoneuvo kuormattuna enää liikennekelpoinen.
Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata.
Pykälässä siis annetaan selkeä vastuu kuljettajalle ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Lisäksi annetaan velvollisuus ilmoittaa työnantajalle havaituista puutteista.
Tieliikennelaki edellyttää turvallista kuormausta
Tieliikenteen periaatteet
Uusi tieliikennelaki antaa tieliikenteen periaatteissa, kaksi selkeää ja yleispätevää lähtökohtaa ajoneuvon kuormaamiseen.
Laissa määrätään lisäksi yleisellä tasolla selkeästi, miten ajoneuvon on kuormattava ja kuinka kuormaus ei saa vaarantaa muita tiellä liikkujia tai muiden omaisuutta ja kuinka on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Nämä pykälät antavat jo itsessään kuljettajalle suuren vastuun kuorman sijoittamisesta ja varmistamisesta.
Tieliikennelain 3 § huolellisuus- ja varovaisuusvaatimus edellyttää, että kuljettaja tarkastaa, että kuormaaminen on tehty edellä mainitun Tieliikennelain 6 § mukaisesti.
Yleiset kuormaussäännökset
Tieliikennelain viidennessä luvussa; Ajoneuvon käyttäminen annetaan yleiset kuormaussäännökset.
Ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria pidetään ajoneuvon kuormana…
Tätä määrittelyä vaihtokuormakorista ei löytynyt vanhasta tieliikennelaista. Kuitenkin vaihtokuormakorin omamassa on täytynyt tähänkin saakka ottaa huomioon kantavuutta laskettaessa.
Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa
Ei siis riitä, että ennen kuljetusta varmistaudutaan kuormauksen lain mukaisuudesta ja turvallisuudesta. Kuljettajan on lisäksi ajon aikana huolehdittava, että kuorman varmistus täyttää vaatimukset.
Muutoksia kuormaukseen tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen säännösten ja määräysten mukaisina.
Laki antaa selkeä vastuun kuorman sijoittamisesta, kiinnittämisestä henkilölle, joka on antanut ohjeita kuormaamisesta ja/tai sille, joka on kuormaamisen suorittanut. Tämä ei poista kuljettajan vastuuta tilanteessa, missä ajoneuvo on valmiiksi kuormattuna.
Kuljetuksen suorittajalla viitataan kuljetusyritykseen tai kuljettajaan. Kuormaajalla täytyy olla tiedot esimerkiksi ajoneuvon kantavuudesta, akseli– ja telikohtaisista maksimi kuormista ja akseleille kohdistuvista minimi kuorma vaatimuksista, jotta kuorma voidaan sijoittaa oikein.
Lähettäjän vastuu on merkitä lähetyksen paino- ja tilavuustiedot, sekä mahdolliset tiedot vaarallisista aineista ja ohjeet kuormauksesta. Lisäksi vaihtokorikuljetuksissa tiedot kontin tai korin painosta.
Laki siis antaa kuljetuksen suorittajalle velvollisuuksia myös kuorman sitomiseen tarvittavien välineiden ja niiden turvallisuuden suhteen. Valmiiksi kuormatuilla perävaunuilla viitataan esimerkiksi irtoperien noutoon ja kuljetukseen.
Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta antaa myös vastuuta kuormaukseen
Tieliikennelain 114 pykälää (vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa) ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) on tieliikennelakia tarkemmin säädetty kuljettajan huolellisuusvelvollisuudesta. Laki kuitenkin yleisellä tasolla saman tyyppisiä vastuita kuljettajalle ajoneuvon kuormauksesta ja ajoneuvon sopivuudesta kuljetukseen.
Kuljetusmääräyksissä, kuorman varmistamisen katsotaan olevan lain edellyttämän mukainen kun kuorma on varmistettu standardin EN 12195-1:2010 mukaisesti.
Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä
Liikenneministeriön päätöksessä määrätään kuormaamisesta ja kuorman varmistamisesta syvällisemmin, silti tässäkin säädöksessä on lähtökohtana yleispätevä ohje kuormaukseen.
Yhteenveto
Yhteenvetona voisi summata miten yllä mainituissa pykälissä yleisenä lähtökohtana on lain, kuljettajalle määräämät vastuut ja velvollisuudet huolehtia kuorman ja sen varmistuksen turvallisuudesta.
Vastuu tarkoittaa tässä yhteydessä myös rikosoikeudellista vastuuta. Rikosoikeudellinen vastuu yllä mainittujen säädösten noudattamatta jättämisestä määräytyy rikoslain 23 luvun (545/1999) 1 ja 2 §:n sekä tieliikennelain 103 §:n mukaisesti; liikennerikkomus.
Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi on säädetty kuljetuksessa vahingoittuneen tavaran toimituksen vahingonkorvausvastuusta. Tiekuljetussopimuslaissa (345/1979) on säädetty vahingonkorvausvastuusta tavaran omistajalle.
Kuormaamisesta ja kuorman varmistamisen tarkemmat määräykset annetaan ajoneuvolaissa (15.1.2021/82), missä määrätään (13 §), että Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) antaa tekniset määräykset mm;
- Tavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvojen kuormakorien ja kuormatilojen vaatimuksista, kuorman varmistamiseen käytettävistä kiinnityspisteistä sekä suojarakenteista ja
- Kuorman sitomiseen ja varmistamiseen käytettävistä sidonta- ja kiinnitysvälineistä.