Kuormakorit osa 2; Standardi EN-12642 XL

Artikkelin lähteenä käytetty Euroopan komission julkaisua; Eurooppalaisia parhaita toimintatapoja koskevat suuntaviivat 2014 / Kuorman varmistaminen tieliikenteessä.

Standardi EN-12642 XL on kuormakorin rakenteeseen liittyvä standardi. Tällä standardilla testatut ja merkityt rakenteet on testattu selviytymään EN12642 XL -standardin mukaisista kuormista, mitä tässä artikkelissa selkiytetään. XL -rakenteet ovat siis artikkelisarjan edellisessä osassa (Kuormakorit osa 1; Kiinnitys ajoneuvoon ja etuseinän lujuus) läpi käytyjä, tavallisia kuormakori rakenteita turvallisempia.

Kuormakoreihin liittyviä standardeja

Kuormakorin rakenteissa näkyviä standardeja ovat ainakin seuraavat;

SFS-EN 12641 (12641-1, 12641-2) SUOJAPEITTEET
Tämä standardi erittelee minimilujuusvaatimukset ja minimikiinnitysvaatimukset suojapeitteille, joita käytetään yhdistetyn kuljetuksen vaihtokoreissa ja joita voidaan käyttää muissa sovelluksissa, esim. kuorma-autoissa. (lähde: sales.sfs.fi)

SFS-EN 12642 (12642, 12642 XL, 12642 L) AJONEUVON KORIRAKENNE
Tätä eurooppalaista standardia sovelletaan hyötyajoneuvojen ja perävaunujen korirakenteisiin.
Tässä eurooppalaisessa standardissa esitetään vakioajoneuvokorien (sivuseinien sekä etu- ja takaseinien) ja vahvistettujen ajoneuvokorien yleiset minimivaatimukset ja määritellään asianmukaiset testit. (lähde: sales.sfs.fi)

Lisäksi artikkelissa puhutaan kitkakertoimista, jotka saadaan standardista EN 12195-1:2010. Kitkakertoimista on tulossa erillinen artikkeli.

Kiinnitysjärjestelyiden määrä riippuu kuormakorin lujuudesta

Osassa 1 käytiin läpi lain asettamat minimivaatimukset kuormakorin lujuudelle. Se kuinka paljon tarvitaan erillistä tuentaa, sidontaa tai muuta varmistavaa järjestelyä kuormakorin antaman tuennan lisäksi, riippuu täysin siitä, millaisen kestävyyden valmistaja on määritellyt kyseiselle kuormakorille.

Mikäli valmistajan määrittelemiä lujuustietoja ei kuormakorista löydy, ei niitä voida käyttää kuorman varmistuksen laskennassa, kuin lain määräämien minimien osalta etuseinän suhteen;

1/3 osaa ajoneuvolle sallitusta kantavuudesta, enintään 60 kN. (lue; Kuormakorit osa 1; Kiinnitys ajoneuvoon ja etuseinän lujuus)

Ennemmin liikaa kuin liian vähän

Liian usein kuorman varmistus perustuu ajatukseen; mitä pitää minimissään varmistaa, ettei saa sakkoja. Lähtökohtana on siis ajatus päästä mahdollisimman vähällä.
Kun ottaa huomioon, mikä on lain vaatiman varmistuksen tarkoitus; kuluttaa onnettomuustilanteessa liikkeelle lähtevän kuorman liike-energiaa niin paljon, että suurimmilta vahingoilta vältytään, on helppo ymmärtää ettei edellä mainittu lähtökohta ole kovin järkevä.

Standardi EN-12642 XL

Standardi EN 12642 XL kuormakorin testausta.

Yllä oleva video kannattaa katsella rauhassa. Kiinnitä huomiota siihen, miten kuorma käyttäytyy kaarreajossa, vaikka kyseessä on tiivisti lastattu kuorma.

standarin EN 12642 /L ja /XL kuormakorien rakenteiden kestävyydet
Kuva 1; standarin EN 12642 /L ja /XL kuormakorien rakenteiden kestävyydet

Yllä olevassa kuvassa vihreällä pohjalla olevat kuormakorit ovat sivuseinien osalta lujia kuormatiloja. Keltaisella merkityt ovat ainoastaan lastin tuentaa varten ja punaisella merkityt vain sään suoja.

EN 12642 XL standarissa voidaan laskea kuormakorin seinämien lujuudet seuraavasti;

SELITE (Putoamiskiihtyvyys)

Putoamiskiihtyvyys on maan putoaville kappaleille
aiheuttama kiihtyvyys; tunnus = g
(1 g ≈ 9,807 m/s2
 ≈ 10  m/s2)

Sivuseinät; lujuus 40 % hyötykuormasta, kun kuorma on jaettu tasaisesti sivuseinien koko pituudelle ja ainakin 75 % niiden sisäkorkeudesta. Suunnittelun perusteena on sivuttaissuuntainen kiihtyvyys 0,5 g. Jos siis kitkakerroin otetaan huomioon (vähintään 0,1) sivuseinien lujuus riittää kestämään täyden hyötykuorman tuottamat sivuttaissuuntaiset voimat.

Tässä tulee huomata, että mikäli sivuseiniä käytetään kuorman tukemiseen, käytettävien listojen tyypin ja lukumäärän on oltava koetodistuksen mukaisia. Listat asetetaan paikoilleen siten, että kuorman paino jakautuu sivuseinien kantaville osille eli sivutolppien, kattopalkin ja lattian varaan. (lähde: eurooppalaisia parhaita toimintatapoja koskevat suuntaviivat; kuorman varmistaminen tieliikenteessä)

Etuseinä; lujuus on 50 % hyötykuormasta. Standardia noudattaen rakennettu etuseinä kestää voiman, joka vastaa 50 % hyötykuormasta. Suunnittelun perusteena on kiihtyvyys 0,8 g. Jos siis kitkakerroin on vähintään 0,3 etuseinän lujuus riittää kestämään täyden hyötykuorman tuottamat voimat eteenpäin.

HUOM! Kiihtyvyys 0,8 g ei vastaan Suomessa käytössä olevaa vaatimusta 1,0 g ≈ 10 m/s 2 katso 14.12.1982/940 / 13 §.
Toisin sanoen standrin mukainen lujuus ei Suomen lainsäädännön mukaan ole yksin riittävä kun kyseessä esimerkin mukaiset painot.

Takalaita; lujuus on 30 % hyötykuormasta. Standardia noudattaen rakennettu takalaita kestää voiman, joka vastaa 30 % hyötykuormasta. Suunnittelun perusteena oleva taaksepäin suuntautuva kiihtyvyys on 0,5 g. Jos siis kitkakerroin on vähintään 0,2 takalaidan lujuus riittää kestämään täyden hyötykuorman tuottamat taaksepäin suuntautuvat voimat.

Jos kitkakerrointa ei voida ottaa edellä olevissa esimerkeissä huomioon tai kuormaa ei saada täysin tuettua laskutoimitusten mukaan seinämiä vasten tiiviisti, ei tuenta yksistään riitä varmistamaan kuormaa vaikka kyseessä olisi standardin mukainen kuormakori.

Artikkelin seuraavassa osassa jatketaan Liikenneministeriön päätöksen purkamista palasiin; Kuormakorit osa 3; kiinnityspisteet


Kuvien lähteet;

admin

3 thoughts on “Kuormakorit osa 2; Standardi EN-12642 XL

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *