Rahditus 2; rahditusperusteet

artikkelikuva; rahditus 2

Rahditusperusteita käyttämällä voidaan määrittää kuljetettavalle kuormalle laskennallinen rahdituspaino. Rahdituspaino lasketaan massan, tilavuuden tai lähetyksen todellisuudessa käyttämien lavametrien mukaan. Rahditusperusteita ovat; bruttopaino, tilavuuspaino, lavametripaino, lava(paikka)paino.

Päällelastaus

Rahditukseen vaikuttaa onko lähetys päälle lastattava vai ei. Yleisten kuljetusmääräysten mukaan päällelastaus voidaan huomioida rahdituksessa kun;

  • Kollin korkeus ei ylitä 1,2 ja saman lähetyksen kollit voidaan pinota TURVALLISESTI aina 2,4 m korkeuteen, eli kuormatilan koko korkeus voidaan käyttää hyväksi
  • Yksittäisen kollin tulee olla sekä alle- että päällelastattavissa
  • Kollin tulee olla koneellisesti käsiteltävä, eli pakattu niin että käsittely esimerkiksi trukilla on turvallista
  • Kollin tulee olla tasainen, tiivis ja hyväkuntoinen
  • Kollin bruttopaino ei saa ylittää puolta lavapaikan painosta. (ks. lavapaikkapaino)
  • Lähetys ei ole VAK-luokiteltu. VAK-luokiteltuja lähetyksiä EI SAA päällelastata.

Bruttopaino

Bruttopainoa käytetään rahditusperusteena, kun kollin paino ylittää lavapaikalle määritellyn painon. Esimerkiksi EUR-lavalle kuormattu lähetys, jonka bruttopaino ylittää 740 kg, voidaan rahdittaa todellisen painon mukaan.

Tilavuuspaino

Tilavuuspaino tai kuutiopaino on toinen käytetty rahditusperuste. Yhden kuutiometrin (m x m x m = m³) tilan vievän lähetyserän tai kollin rahdituspaino on 333 kg (333 kg/m³).
Esimerkissä laskettuna teholavalle (0,6 m x 0,8 m) pakatun lähetyksen tilavuuspaino, kun kollin korkeus on 90 cm ja todellinen paino 25 kg.

LASKENTA;
0,6 m x 0,8 m x 0,9 m = 0,432 m³
0,432 m³ x 333 kg = 143,85 kg

Tilavuuspainoa voidaan käyttää rahditusperusteena, kun kollin todellinen paino on pienempi kuin 333 kg. Tätä rahditusperustetta käytettäessä kollin pitää olla päälle- / alle lastattavissa.

Lavametripaino

Lavametri (lvm) tai lavametripainoon lähetyksen kuten rahdin tarvitsema tilan yksikkö. Yksi lavametri tarkoittaa metrin tilaa pituussuunnassa koko kuormatilan leveydeltä ja korkeudelta. Rahditusperusteissa yhden lavametrin painoksi on määritelty 1850 kg, tästä siis käsite lavametripaino.
(2,4 m x 1,0 m / 2,4 m = 1,0 lvm = 1850 kg).

Lavametrit ja kuutiot on usein merkitty kuormakorin seinään.

Yksittäisen kollin lavametrit voidaan laskea kertomalla kollin leveys ja pituus keskenään ja jakamalla tulos 2,4 m, eli kuormatilan leveydellä. Esimerkissä on laskettu teholavan (0,8 m x 0,6 m) vaatimat lavametrit ja teholavan rahdituspaino.

LASKENTA
0,6 m x 0,8 m / 2,4 m = 0,2 lvm
0,2 lvm x 1850 kg = 370 kg

Lavametripaino / lavametrejä käytetään rahditusperusteena, kun kollin päälle / alle ei voi lastata mitään. Lähetys varaa kuormatilan koko leveydeltä tai lähetyksen korkeus ylittää 1,2 m, eli on yli puolet kuormatilan korkeudesta.

Lavapaikkapaino

Jokaiselle lavatyypille on määritelty laskennallinen lavapaino, jonka voi laskea lavametripainosta (1850 kg); pituus x leveys / 2,4 m.

LASKENTA; FIN -lava
1,2 m x 1,0 m / 2,4 m = 0,5 lvm
0,5 lvm x 1850 kg = 925 kg
LASKENTA; EUR -lava
1,2 m x 0,8 m / 2,4 m = 0,4 lvm
0,4 lvm x 1850 kg = 740 kg
LASKENTA; Teholava
0,6 m x 0,8 m / 2,4 m = 0,2 lvm
0,2 lvm x 1850 kg = 370 kg

Lavapaikkapainoa käytetään, kun lähetys ei ole päällekuormattavissa (esim. VAK-lähetys) tai lähetyksen paino ylittää puolet kyseisestä lavapaikkapainosta.

Kuvassa esimerkki kollista, joka on rahditettu lavapaikkapainon perusteella. Itse lavan bruttopaino ei ylitä 100 kg. Kolli ei kuitenkaan muotonsa vuoksi ole päälle lastattavissa ja korkeus ylittää 1,2 m.

Lavapaikkapaino, rahditus
Lavapaikkapaino

Lavapaikkapainon laskemista voi selkiyttää, kun ajattelee yleisesti käytetyn EUR-lavan viemälle lavametrimäärälle (0,4 lvm) tai sen viemälle tilalle kuormatilasta (1,2 m x 0,8 m) maksimipainoksi edellä mainitun 740 kg.

Täyteen lastattuun jalkalavakonttiin mahtuu EUR -lavoja 7,2 lavametrille 18 kpl. Tuon lavamäärän lavapaikkapaino on yhteensä 13 320 kg, jolloin ollaan ajoneuvosta ja kuormatilasta riippuen kantavuuden ylärajoilla.

Kahteen kerrokseen päällekkäin lastattaessa, yksittäinen lava saisi painaa enää 370 kg, jottei kantavuus ylity. Tämän vuoksi päällekkäin pinottavien lavojen bruttopaino ei saa ylittää puolta kyseisestä lavapaikkapainosta, kun tätä käytetään rahditusperusteena.

Erityistapaukset; pitkät lähetykset

Tietyille erityistapauksille, kuten pitkille lähetyksille on omat rahditussäännöt. Nämä kannattaa tarkistaa kuljetusyrityksen rahditusperusteista. Lisäksi esimerkiksi polkupyörät, moottorikelkat, mönkijät jne. on hinnoiteltu tiettyjen perusteiden mukaan.

Ajoneuvon täyttöaste

Ajoneuvon täyttöaste ei ole rahditusperuste, mutta antaa lisätietoa kuljetusyrittäjälle ajoneuvon täyttöasteesta. Ammattitaitoinen kuljettaja kykenee laskemaan täyttöasteen kuorman bruttomassasta tai tilavuudesta.

Täyttöaste on siis ajoneuvon kuljettaman kuorman määrä (paino tai tilavuus) prosentteina (%) ko. ajoneuvon sallitusta maksimäärästä.

Esimerkissä on laskettu moduuliyhdistelmän (kokonaismassa 60 000 kg) täyttöaste, kun maksimi kuorma kyseisellä yhdistelmällä on 34 220 kg, ja kuorman bruttomassa on 29 560 kg.

LASKENTA;
29 560 kg / 34 220 kg = 0,8638 = 86,38 %

Ajoneuvoyhdistelmän täyttöaste on 86 prosenttia.

Laita tärkeitä mittoja ja painoja muistiin..

Taulukossa kerrattu mittoja ja painoja, jotka on hyvä laittaa muistiin jos työskentelee lavakuormien parissa. Taulukon kolme viimeistä saraketta (7 lvm 13 lvm) ovat lavojen maksimimäärät standardikokoisessa kuljetusyksikössä, kyseisillä metrimäärillä kontissa ja kärryssä, yhteen kerrokseen / päällekkäin kuormattuna.

admin

1 thought on “Rahditus 2; rahditusperusteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *