Määräys ajoneuvojen kuormakoreista ja kuorman varmistamisesta osa 1

Tässä artikkelissa käsitellään Liikenne- ja viestintäviraston määräystä (TRAFICOM/149639/03.04.03.00/2019), joka muuttaa kuorman varmistamisen periaatteet eurooppalaiseen malliin.

Uusi määräys ei koske kaikkia ajoneuvoja, vaan sitä sovelletaan tavarankuljetuksiin tarkoitettuihin N2-, N3-, O3– ja O4-luokan kuorma-autoihin ja yli 3500 kg perävaunuihin. Muiden ajoneuvoluokkien osalta kuormaamista ja kuorman varmistamista määrittää edelleen tieliikennelaki. Liikenne- ja viestintäviraston määräys astui voimaan 1.4.2021.

Liikenne- ja viestintäviraston määräys (31.03.2021)

Uudessa määräyksessä annetaan tarkemmat tekniset määräykset;

  1. tavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvojen kuormakorien ja kuormatilojen vaatimuksista,
  2. kuorman varmistamiseen käytettävistä kiinnityspisteistä sekä suojarakenteista ja
  3. kuorman sitomiseen ja varmistamiseen käytettävistä sidonta– ja kiinnitysvälineistä.

Määräys pohjautuu Euroopan komission vuonna 2014 julkaisemaan eurooppalaisia parhaita toimintatapoja koskevat suuntaviivat; kuorman varmistaminen tieliikenteessä. Tässä julkaisussa käsitellään eurooppalaista standardia EN 12195-1, johon siis nyt myös Suomessa tullaan perustamaan kaikki kuormanvarmistusmenetelmät.

Tähän mennessä kuormanvarmistamista on käsitelty useammissa säädöksissä ja määräyksissä, nyt kuorman varmistaminen tulee perustumaan tieliikennelakiin ja yhteen yleisesti hyväksyttyyn ja käytettyyn eurooppalaiseen standardiin. Nyt käytäntö siis yhtenäistyy ja selkiytyy myös Suomen osalta.

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)

Ajoneuvon kuormaamisesta ja kuorman varmistamisesta on säädetty myös 1.6.2020 lukien uudessa tieliikennelaissa. Tieliikennelaista saadaan edelleen lähtökohdat kuormaukseen ja kuorman varmistamiseen, niin raskaissa kuljetuksissa kuin muidenkin ajoneuvojen osalta. Tieliikennelaki käsittelee mm.

  1. yleiset kuormaussäännökset (107 §),
  2. kuorman sijoittamisen (108 §),
  3. kuorman varmistamisen (109 §) ja
  4. kuorman merkitsemisen (110 §)
  5. kuormaukseen käytettävän ajoneuvon tai työvälineen kuljetus (111 §)
  6. ajoneuvolle sallitun mitan ylittävä kuorma (112 §)
  7. vene ja matkailukori (113 §)
  8. vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa (114 §)

Nämä määräykset koskevat kaikkia tieliikennelaissa tarkoitettuja ajoneuvoja ja tavarankuljetuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön määräys puolestaan tarkentaa tieliikennelaissa annettuja säädöksiä raskaan kaluston osalta;

Tieliikennelaki 109 § 5 momentti
Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kuorman varmistamisessa käytettävistä menetelmistä ja 1 momentissa tarkoitettuihin ajotilanteisiin liittyvistä hidastuvuuksien raja-arvoista. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa lisäksi määräyksiä kuorman laadusta johtuvista poikkeuksista 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista, jos tämä ei aiheuta vaaraa liikenneturvallisuudelle. (17.12.2020/1040)
Tieliikennelaki 109 § 1 momentti
Ajoneuvon kuorma ei saa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorman on pysyttävä kuormakorissa ja ajoneuvossa paikoillaan kaikissa mahdollisissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa sekä kaarteissa ajettaessa. (17.12.2020/1040)

Ajoneuvon kuormaamisesta on säädetty aiemmin myös ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992), joka on nyt kumottu uudella tieliikennelailla.

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

Kuorma-autojen ja yli 3 500 kg:n perävaunujen kuormakoreja ja tällaisten ajoneuvojen kuormaamista ja kuorman kiinnittämistä koskevat säännökset ovat aiemmin sisältyneet ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä annettuun liikenneministeriön päätökseen (940/1982).

Uuden määräyksen siirtymäsäännöksissä, kuorman varmistusvoimia laskettaessa saa käyttää yllä mainitussa päätöksessä ilmoitettua kuormakorin etupäädyn lujuutta (6 §) ja kiinnityspisteiden lujuutta (8 §), jos ajoneuvo on otettu käyttöön ennen 1.1.2022. Käytännössä tämä tarkoittaa nyt käytössä olevien kuormatilojen osalta sitä, ettei standardin EN 12195-1 mukaista merkintää kuormatiloissa vaadita, vaan kuormanvarmistuksessa voidaan käyttää päätöksen mukaisia arvoja laskettaessa varmistuksen vaatimuksia. Kuitenkin kuormansidontavälineiden osalta uudet muutokset astuivat voimaan 1.4.2021.

Standardin EN 12195-1 mukainen kyltti vaihtokuormakorin lujuuksista.

Kuvassa oleva standardin mukainen ajoneuvon kuormatilaan näkyvälle paikalle kiinnitetty kyltti täyttää standardin EN 12195-1 vaatimuksen, jonka mukaan valmistajan todistuksessa ilmoitettavat tiedot tulee kiinnittää ajoneuvon kuormatilaan käyttäjän helposti nähtäville. Keskeinen huomioitava asia uudessa määräyksessä onkin, että seiniin tuenta on mahdollista vain silloin, kun seinien lujuus on tiedossa ja merkitty kuormatilaan.

Vaarallisten aineiden kuljetus

Liikenne- ja viestintäviraston antamaa määräystä sovelletaan vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitettuihin ajoneuvoihin ainoastaan siltä osin, kuin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (2.8.1994/719) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä ei ole poikkeavia säännöksiä tai määräyksiä.

Esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljettamiseen tiellä tarkoitettujen säiliöiden vaatimuksista on annettu erikseen määräykset. Myös näiden säiliöiden kiinnittämisestä ajoneuvoon on määrätty erikseen.

Kuorman varmistuksen osalta Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (VAK 2021) mainitaan tavaran käsittelyä ja kuormausta koskevassa kohdassa 7.5.7.1 että kohdan vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos kuorman paikallaan pysyminen varmistetaan soveltaen standardia EN 12195-1:2010. Tämä onkin ainoa määräys missä on aiemmin viitattu nyt käyttöön otettavaan standardiin.

Kuorman varmistamisen vaatimukset eivät kuitenkaan tästä eteenpäinkään poikkea muusta kuljetettavasta tavarasta, eikä erillisiä vaatimuksia vaarallisten aineiden kohdalla ole. Kuitenkin itse kuormaukseen annetaan VAK 2021 määräyksessä erillisiä ohjeita, esimerkiksi päälle kuormauksen suhteen (kohta 7.5.7.2).

Mikä muuttuu?

Jos jätetään listalta pois uuden määräyksen tuomat vaatimukset kuormakorien valmistajille, niiden rakenteen, testauksen ja merkintöjen suhteen, niin määräys tuo mukanaan uusi käsiteittä ja laskenta periaatteita, joilla kuorman varmistus täytyy tästä eteenpäin hoitaa.

  • Nimellis- ja murtolujuus käsitteinä poistuvat, eikä näitä sidontavälineissä ja kuormakoreissa ilmoitettuja arvoja enää käytetä.
  • Kuorman varmistuksen laskenta perustuu tästä eteenpäin sidontavälineiden ja kiinnityspisteiden LC-arvoon ja sidontavälineissä ilmoitettuun STF-arvoon.
  • Ylisidonnassa liinan LC-arvolla (nimellislujuudella) ei ole enää merkitystä. Käyttöön otetaan STF-arvo, joka ilmoittaa rataslukolla aikaan saatavan kiristysvoiman.
  • Kuorma on aiemmin tullut varmistaa eteenpäin suuntautuvia voimia vastaan niin, että se pysyy paikallaan 10 m/s2 hidastuvuudessa. Sivuille ja taakse 5 m/s2 hidastuvuudessa. Muutoksen myötä kuorma tulee varmistaa eteenpäin 0,8 kertaa painonsa verran, joka vastaa hidastuvuutta 8 m/s2. Arvot sivuille ja taaksepäin varmistuksesta pysyvät samana.
  • Standardi EN 12195-1 nojaa vahvemmin kitka-arvojen käyttämiseen laskennassa ja uudessa määräyksessä onkin lueteltu käytettävät kitkakertoimet eri pinnoille.
  • Sidontavälineille joista puuttuu lujuusarvot ilmoittava merkintä, sovelletaan määräyksessä annettuja sidontavyön leveyteen perustuvia arvoja.
  • Kuormatilojen L- ja XL-koodi merkinnät otetaan käyttöön ja kuormatilan seiniin tuenta on mahdollista vain silloin, kun seinien lujuus on tiedossa ja merkitty kuormatilaan. (huomaa siirtymäsäännös)

Käytännön työssä kuorman varmistamisen laskenta ei enää ole yhtä suoraviivaista kuin aiemmin. Vanhan asetuksen mukaan yhdellä nimellislujuudeltaan 2000 kg sidontaliinalla, pystyi saman lujuuden omaavista kuormatilan kiinnityspisteistä saamaan 4000 kg sidontavoiman valjassidonnalla, ilman että kitkaa laskettiin mukaan varmistukseen. Laskenta oli hyvin yksinkertaista tasaluvuilla.

Nyt tuo samainen sidontaliina on LC-arvoltaan 1700 dan (n. 1700 kg) ja tuo valjassidonnalla tuentaa 3,1 tonnia, ilman kitkan huomioimista. Kitkakerroin huomioituna (sahatavara – rihlattu alumiini 0,4) 6,4 tonnia.

Lähteet

  • Määräys ajoneuvojen kuormakoreista ja kuorman varmistamisesta (TRAFICOM/149639/03.04.03.00/2019)
    Määräyksen tausta ja säädösperusta
  • Traficom Määräys (TRAFICOM/149639/03.04.03.00/2019) Kuormakorit ja kuorman varmistaminen
  • Ajoneuvolaki (11.12.2002/1090)
  • Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
  • Euroopan komission julkaisu vuodelta 2014; Eurooppalaisia parhaita toimintatapoja koskevat suuntaviivat; Kuorman varmistaminen tieliikenteessä.
  • Liikenne- ja viestintäviraston määräys vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (VAK 2021)
admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *