Kuormakorit osa 3; kiinnityspisteet

artikkelikuva; kuormakorit osa 3; kiinnityspisteet

Artikkelisarjan kolmannessa osassa jatketaan Liikenneministeriön päätöksen purkamista ja tarkastellaan mitä laki määrittää kuormakorien kiinnityspisteiden lujuuksista ja miten ne vaikuttavat kuorman varmistamiseen.

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

7 § Kuormakorissa tulee olla kuorman kiinnityspisteet.

Pykälässä määrätään siis yksiselitteisesti, että kuormakorissa tulee olla kiinnityspisteet kuorman sidontaa varten. Poikkeuksina tähän määritellään seuraavan tyyppiset kuormakorit;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

7 § Kiinnityspisteitä ei vaadita:
1) säiliössä;
2) maa- ja kiviainesten tai muun vastaavan massatavaran kuljetukseen tarkoitetussa kuormakorissa;
3) eläinten kuljetukseen tarkoitetussa kuormakorissa;
4) yksinomaan puutavarapankoilla ja sivutolpilla varustetussa ajoneuvossa;
5) kuormakorissa, joka on tarkoitettu ja sisustettu vain tietynlaisen kuorman kuljettamista varten ja jossa ei kuljeteta sellaisia tavaroita, joiden kiinnitys on tarpeellista; eikä
6) ISO- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisessa kontissa.

Kiinnityspisteiden nimellislujuus

Kuormakorin kiinnityspisteille määritellään säädöksessä nimellislujuudet.

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

8 § Kuormakorissa olevien kiinnityspisteiden nimellislujuuksien tulee olla vähintään seuraavat:
Ajoneuvon tai
kuormakorin
kantavuus
Lattiarakenteessa
oleva kiinnityspiste
Umpinaisen
kuormakorin
seinärakenteessa oleva
kiinnityspiste
alle 3,5 t 5 kN 2,5 kN
3,5–6,0 t 10 kN5,0 kN
yli 6,0 t 20 kN5,0 kN

Kiinnityspisteiden lujuudet määritellään kilonewtoneissa, joka on SI -järjestelmän voiman yksikön Newtonin kerroin 103. Yksi kilonewton vastaa siis 1000 Newtonia. Kilogrammoissa yksi kilonewton vastaa 101.9716005 kilogrammaa.

LASKENTA

20 kN * 101,9716... = 2039,43 kg (kN - kg)
20 kN * 1000 = 20000 N (kn - N)
20000 N * 0.1019716...kg = 2039,43 kg (N - kg)

Esimerkki laskussa siis kiinnityspiste, jonka nimellislujuus on 20 kN vastaa kilogrammoissa noin 2000 kg lujuutta. Vastaavasti 2,5 kN nimellislujuus vastaisi noin 250 kg lujuutta. Helpoimmalla siis pääsee kun kertoo kilonewtonit luvulla 100, jolloin saa pyöristetyn arvon.

Lisäksi laissa määritetään seuraavasti;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

8 § Kiinnityspisteen tulee kestää murtumatta nimellislujuuteen nähden kaksinkertainen kuormitus…

Tässä siis määritellään kiinnityspisteen murtolujuus, jonka tulee sidontavälineiden vaatimusten tapaan olla kaksinkertainen nimellislujuuteen nähden. Toisin sanoen 20 kN kiinnityspisteen murtolujuus olisi näin laskettuna 40 kN, eli noin 4000 kg.

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

8 § …jolloin seinässä olevaan kiinnityspisteeseen vaikuttavan voiman suunta saa poiketa seinän tasosta enintään 30°

Tässä pykälän kohdassa tarkoitetaan kiinnitysvälineen tuottamaa voiman kulmaa suhteessa kuormakorin seinässä kiinniolevaan kiinnityskiskoon. Alla olevasta kuvasta näkyy kuinka sidontavyö on kiinnitetty huomattavasti suuremmassa kulmassa kiskoon ja ei siis näin antaisi sille suunniteltua lujuutta.

Kuormakorin kiinnityspisteeseen vaikuttavan voiman kulma.
Kuormakorin kiinnityspisteeseen vaikuttavan voiman kulma.

Edelleen samaisessa pykälässä jatketaan kiinnityspisteiden lukumäärästä;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

8 § Kiinnityspisteiden nimellislujuuksien summan on oltava vähintään ajoneuvon tai kuormakorin kantavuuden suuruinen, umpinaisessa kuormakorissa kuitenkin vähintään puolet siitä.

Esimerkiksi jalkalavakontin, jonka kantavuus olisi 14 000 kg kiinnityspisteiden nimellislujuuksien summan tuli siis olla 14 000 kg tai vähintään 7000 kg. Kahdeksan, nimellislujuudeltaan 20 kN kiinnityspisteen summa olisi kiloissa jo 16 000 kg.

Kiinnityspisteiden lukumäärä, sijainti ja muoto

Luvussa kaksi määrätään että kuormakorissa on oltava vähintään kuusi kiinnityspistettä. Lisäksi kiinnityspisteiden;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

9 § …tulee sijaita symmetrisesti kuormatilan molemmilla reunoilla sisä- tai ulkopuolella taikka sisä- ja ulkopuolella siten, että niiden avulla kuorma voidaan turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sitoa. Kiinnityspisteiden välinen etäisyys pituussuunnassa saa olla enintään 1,2 m, erityisestä syystä kuitenkin enintään 1,5 m.

Laissa määrätään tarkasti kiinnityspisteiden sijoittamisesta suhteessa etu- ja takapäätyyn, sekä korkeuksista kuormatilan lattian tasosta;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

9 § Etummainen ja takimmainen kiinnityspiste saa olla enintään 0,25 m:n etäisyydellä etu- ja vastaavasti takapäädyn sisäpinnasta. Umpinaisen kuormakorin seinään sijoitetut alimmat kiinnityspisteet saavat olla enintään 1,0 m:n korkeudella kuormatilan lattiasta sekä erilliset kiinnityspisteet vähintään 0,6 m:n etäisyydellä toisistaan.
admin

4 thoughts on “Kuormakorit osa 3; kiinnityspisteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *