käsittelee tieliikennelaissa (10.8.2018) tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen: 1) luokitusta; 2) rakennetta, hallintalaitteita, varusteita, järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä; 3) ympäristöominaisuuksia; 4) hyväksymistä liikenteeseen ja rekisteröintiä; 5) määräaikaisia ja muita ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamiseksi ja muuttamiseksi suoritettavia katsastuksia. 15.1.2021/82
on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös, joka annetaan lain antaman asetuksenantovaltuutuksen nojalla. Tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriövoivat antaa asetuksia eduskunnan säätämän lain perusteella. Valtioneuvoston asetukset ovat tavanomaisin säädösluokka. Ne valmistellaan kyseisen alan ministeriössä, ja käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. (lähde: wikipedia.fi)
on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006 tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta. (lähde: eur-lex)
on kumoutunut 1.6.2020 (10.8.2018/729)
(EY) N:o 1272/2008 on Euroopan parlamentin ja neuvoston kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus. CLP-asetus koskee aineita, seoksia ja tiettyjä räjähtäviä esineitä kaikilla teollisuuden aloilla. Huomaa että asetusta ei kuitenkaan sovelleta radioaktiivisiin aineisiin. (lähde: tukes.fi)
on kansallinen asetus konteista. (23.12.1998/1145)
on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014 tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta. (lähde: eur-lex)
on kansallinen asetus. (26.3.1982/240)
on Euroopan unionin jäsenvaltioille tarkoitettu lainsäädäntöohje. Se ei suoraan muuta jäsenvaltion lainsäädäntöä, vaan antaa kansalliselle lainsäätäjälle (Suomessa eduskunnalle) toimintaohjeita. Lainsäätäjän velvollisuus on toteuttaa direktiivin sisältö maansa lainsäädännössä, mutta kussakin jäsenvaltiossa voidaan valita toteuttamisen muoto ja keinot. Jos valtion lainsäädäntö ennestään täyttää direktiivin vaatimukset, mitään lainsäädäntötoimia ei tarvita. (lähde: wikipedia.fi)
on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista. (lähde: eur-lex)