Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 5; sitominen

Päivitys 22.5.2020

Artikkelisarjaa päivitetty kuvien ja sisällön osalta. Artikkeleissa otettu huomioon kesäkuussa 2020 voimaan astuvan tieliikennelain tuomat muutokset niiltä osin kuin ne on lakiin kirjattu päivityksen aikana.

Artikkelisarjan viidennessä osassa käydään läpi ne pykälät, joissa määrätään kuorman varmistamisesta sitomalla. Sidonnasta on annettu pykälissä yksityiskohtaisia määräyksiä, siitä miten sidonnat tulee tehdä.

Säädöksissä ei kuitenkaan anneta ohjekirja tyylisiä malleja siihen, miten sidonta voidaan käytännössä toteuttaa ja siksi niitä ei myöskään käydä läpi tässä artikkelissa. Hyviä käytännön malleja sitomiseen löytyy esimerkiksi Euroopan komission tuottamasta kirjasta;

Tässä artikkelissa esitetyt pykälät eivät ole samassa järjestyksessä kuin ne on kirjattu lakiin. Artikkelissa pykälät on asetettu järjestykseen aiheen mukaan.

Kuorman sitomista käsitellään kolmessa säädöksessä, joita tässä käsitellään; Tieliikennelaki (10.8.2018/729), Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940) ja Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257).

Säädöksissä asetettuja vaatimuksia sidonnalle

Uudessa Tieliikennelaissa annetaan yleinen ohje kuorman sitomiseen liittyen, mitä on jo käsitelty sarjan aiemmissa artikkeleissa;

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
5 Luku Ajoneuvon käyttäminen

109 § Kuorman varmistaminen; Ajoneuvon kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorman on pysyttävä kuormakorissa paikoillaan kaikissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa sekä kaarteissa ajettaessa.

Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä.

Nimellislujuus

Edelleen voimassa olevat säädökset antavat tarkempia ohjeita kuorman varmistamisesta;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940) ja Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257)

14 § ja 48 § Kuorman liikkumista eteenpäin estävien sidoksien nimellislujuuksien summan kuormatilan molemmilta puolilta yhteen laskettuna on oltava vähintään kuorman painon suuruinen sekä sivuille ja taaksepäin vähintään puolet kuorman painosta, jollei kuorman tuenta ja kitka kuorman ja kuormatilan pohjan välillä tai kuorman laatu salli pienempää sidonnan lujuutta.

Näiden pykälien sisältöä on käsitelty osittain artikkelissa; nimellis- ja murtolujuus. Pykälissä määrätään useita asioita, jotka kuljettajan on syytä ymmärtää ja pystyä soveltamaan käytännössä.

Pykälät määrittävät sidontavälineen ja kuormakorin kiinnityspisteiden nimellislujuuden määrääväksi tekijäksi, laskettaessa tarvittavaa varmistusta kuormalle. (lue; Nimellis- ja murtolujuus ja Kuormakorit osa 3; Kiinnityspisteet

Nimellislujuuksien summa kuormatilan molemmilta puolilta yhteen laskettuna kohdassa tarkoitetaan, että kun kuormaliina kiinnitetään molemmilta puolin kuormakorin rakenteeseen (korin kiinnityspiste), niin voidaan nimellislujuus laskea kahteen kertaan. Nimellislujuudeltaan pienin arvo määrää sidonnan kokonaislujuuden.

Siirtymistä ja liikettä eteenpäin estävien sidoksien nimellislujuuden oltava kuorman painoinen, jollei kitka, tuenta tai kuorman laatu salli pienempää lujuutta. Tässä kohdassa käytetty kuorman painon määritelmä vastaa käytännössä yksi yhteen aiemmin käsiteltyä kiihtyvyyttä 10 m/s².

LASKENTA (Esimerkki)

1000 kg * 10 m/s² = 10 000 N
10 000 N * 0,102 = 1020 kg
(1 N = 0,102 kg)

Siirtymistä ja liikettä sivuille ja taaksepäin estävien sidoksien nimellislujuuden oltava vähintään puolet kuorman painosta, jollei kitka, tuenta tai kuorman laatu salli pienempää lujuutta. Tässäkin kohdassa käytetty kuorman painon määritelmä vastaa käytännössä yksi yhteen aiemmin käsiteltyä kiihtyvyyttä 5 m/s².

LASKENTA (Esimerkki)

1000 kg * 5 m/s² = 5000 N
5000 N * 0,102 = 510 kg
(1 N = 0,102 kg)

Kuorman tuenta

Tuennalla viitataan esimerkiksi kuorman tukemista kuormakorin rakenteisiin ja sen lujuuksiin. Näitä on käsitelty aiemmissa artikkeleissa; Kuormakorit osa 1; Kiinnitys ajoneuvoon ja etuseinän lujuus ja Kuormakorit osa 2; Standardi EN-12642 XL.

Kuormakorin lattian ja kuorman välinen kitkavoima voidaan laskea hyväksi sidonnan lujuuksia suunniteltaessa, kuten artikkelisarjan edellisessä osassa käytiin läpi; Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 4; kitka.

Kuorman laatu voi sallia lievennyksiä edellä mainittuihin lujuuksiin. Tällä tarkoitetaan kevyttä kuormaa ja sellaista kuorman laatua mitä ei voi kuormaa rikkomatta sitoa lujasti.

Sitomisvälineen kiinnityskulma

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257) ja Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

48 § ja 16 § Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60° kulmassa vaakatasoon nähden. Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten. Tarvittaessa sitomisväline on suojattava sopivalla tavalla.

Sitomisvälineen kiinnityskulmaa on käsitelty aiemmin artikkelissa; nimellis- ja murtolujuus. Oikea kiinnityskulma mahdollistaa sitomisvälineen täyden nimellislujuuden huomioimisen varmistuksessa.

Alla olevassa kuvassa näkyy kuvaan piirrettynä sidontaliinan kiinnityskulmia. 60° lasketaan siis kuormatilan lattiasta, joka on vaakatasossa. Täyden nimellislujuuden voi ottaa huomioon liinasta, minkä kulma on kuvassa 45°.

Sidontaliinan kulma

Sitomisvälineen kiristys

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257) ja Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

48 § ja 16 § Sitomisvälineiden tulee olla kunnollisesti jännitettyjä ja niiden jännitys on tarvittaessa tarkastettava kuljetuksen kestäessä. Yksittäisen siteen tai kiinnittimen irtoaminen, vaurioituminen tai löystyminen ei saa heikentää muuta kuorman sidontaa. Sitomisvälineen kiristyslaite on sijoitettava siten, ettei se lisää ajoneuvon leveyttä.

Pykälissä määrätään sitomisvälineiden kunnollisesta kiristämisestä. Kiristyksen voimakkuutta itse säädöksessä ei ole määritelty tarkemmin. Kuorman varmistaminen tieliikenteessä julkaisu antaa pikasidontaoppaassa ohjeeksi, että sidokset on kiristettävä vähintään 400 daN (n. 400 kg) voimaan koko kuljetuksen ajaksi.

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi kuljettajan vastuita ja velvollisuuksia kuorman varmistamiseen liittyen. Yksi niistä oli velvollisuus tarkistaa sidonnat myös kuljetuksen aikana, kuten velvoitetaan myös näissä pykälissä.

Pykälien toinen lause antaa usein unohtuvan määräyksen. Mikäli kuorman varmistus tai jokin sen osa on pelkästään sidonnan varassa; esimerkiksi takavarmistus, sidonta täytyy toteuttaa kahdella sidoksella. Toisen pettäessä tai löystyessä sillä täytyy olla korvaava sidonta.


Sitomisvälineille asetettuja vaatimuksia

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

14 § Uuden sitomisvälineen tulee kestää nimellislujuuteen nähden kaksinkertainen ja sen metalliosien 1,4 kertainen kuormitus murtumatta.

Sitomisvälineen kunto on tarkastettava riittävän usein. Vaurioituneita tai kulumisesta johtuen heikentyneitä samoin kuin epäasiallisesti korjattuja sitomisvälineitä ei saa käyttää.

Sitomisvyössä tulee olla merkintä sen nimellislujuudesta ja valmistusajankohdasta.

Samassa pykälässä annetaan lisäksi määräyksiä sitomisvälineille. Sitomisvälineiden lujuuksista voit lukea tarkemman artikkelin; Nimellis- ja murtolujuus, sekä sidontavälineissä käytetyistä merkinnöistä; Sidontavälineiden merkinnät.

Pykälässä mainitaan kuitenkin käytännön työhön oleellinen ohje sitomisvälineiden kunnosta. Kuljettajan on käytettävä kuorman varmistuksessa ainoastaan sellaisia sidontavälineitä, jotka ovat kunnossa. Kulumisesta tai vaurioitumisesta heikentyneitä välineitä ei saa käyttää. Lisäksi käytetyissä sidontavälineissä pitää olla valmistajan merkinnät niiden lujuuksista.

Sidontaliina, valmistajan lujuusmerkinnät

Kiristyslaitteille asetetut vaatimukset

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

15 § Kiristyslaitteen lujuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin sen kanssa käytetyn sitomisvälineen lujuus. Kiristyslaitteella on saavutettava vähintään 5 prosenttia sitomisvälineen nimellislujuudesta vastaava kiristysvoima, kun kiristyslaitteeseen vaikutetaan 0,5 kN:n käsivoimalla.
Lujuusmerkintä rataslukkokiristimessä.

Kiristyslaitteista löytyy valmistajan antama lujuusarvo, kuten sidontavälineistä. Näiden arvojen tulee vastata toisiaan.

Kiristyslaitteella on lain mukaan saavutettava 5 % voima nimellislujuudesta, kun siihen kohdistetaan 0,5 kN käsivoima. (finlex)

LASKENTA 

2500 daN * 0,05 = 125 daN
125 daN ≈ 125 kg
0,5 kN ≈ 51 kg
admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *