Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 1; vastuut & lähtökohdat

artikkelikuva; ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 1

Päivitys 22.5.2020

Artikkelisarjaa päivitetty kuvien ja sisällön osalta. Artikkeleissa otettu huomioon kesäkuussa 2020 voimaan astuvan tieliikennelain tuomat muutokset niiltä osin kuin ne on lakiin kirjattu päivityksen aikana.

Tämän artikkelisarjan tarkoitus ei ole olla kattava opas ajoneuvon kuormaamiseen tai kuorman sitomiseen. Artikkeleissa käsitellään eri säädöksissä annettuja vaatimuksia ajoneuvon kuormaamisen ja kuorman varmistamisen suhteen.

Aihe on tärkeä, koska näissä säädöksissä annetaan perusteet ja minimivaatimukset raskaan kaluston kuljettajan työlle. Lakia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että laissa annetaan vain minimivaatimukset kuorman varmistamiseen. Lastin kuormatilaan sijoittava ja kiinnittävä vastaa sen tekemisestä oikein.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsittelee niitä säädöksiä ja pykäliä, joissa annetaan lähtökohtia kuormaamiselle ja kuorman varmistamiselle. Esimerkiksi kuljettajan vastuusta puhutaan useaan otteeseen eri säädöksissä. Parhaan kuvan lähtökohdista saa tutustumalla alla oleviin pykäliin ja niiden merkitykseen.

Laissa mainitut periaatteet ja velvollisuudet ovat lähinnä jälkiselvittelyn työkaluja, eli onnettomuuden jälkeen oikeuden käytössä olevia työkaluja jos syyllisyyskysymys on epäselvä. Nämä eivät ole arkiliikenteen pelisääntöjä, mutta ammattikuljettajan on ne ainakin tiedostettava.

Onnettomuustilanteiden jälkiselvittelyssä kokeneelta ammattikuskilta voidaan edellyttää parempaa poikkeuksellisten tilanteiden ennakointia, kuin sunnuntaiautoilijalta.

(lähde; Traficomin johtavan asiantuntijan Jussi Pohjosen haastattelu Iltasanomissa 17.5.2020)

Ajoneuvolaki

Yhtenä lähtökohtana ajoneuvon kuormaamiselle on ajoneuvon liikennekelpoisuus. Mikäli kuormatilan osat (esim. ovet) eivät toimi tai rakenteet eivät ole niille tarkoitetussa kunnossa, voidaan kysyä, onko ajoneuvo kuormattuna enää liikennekelpoinen.

Ajoneuvolaki jakaa vastuita ajoneuvon kunnosta seuraavasti;

Ajoneuvolaki (11.12.2002/1090)
Luku 1 Yleiset säännökset

9 § Vastuu ajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta; Ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen ja, jos sitä edellytetään, rekisteröity ja asianmukaisesti katsastettu.

Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata.

Pykälässä siis annetaan selkeä vastuu kuljettajalle ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Lisäksi annetaan velvollisuus ilmoittaa työnantajalle havaituista puutteista.

Tieliikennelaki; tieliikenteen periaatteet

Uusi tieliikennelaki antaa tieliikenteen periaatteissa, kaksi selkeää ja yleispätevää lähtökohtaa ajoneuvon kuormaamiseen;

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
2 Luku Tieliikenteen periaatteet

5 § Turvallinen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettaminen Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.

Laissa määrätään kuljettaja ottamaan huomioon ajoneuvon kuljettamisessa kuorman laatu, ajoneuvon kokonaismassa ja kuormitus kokonaisuudessaan, koska näillä on suuri vaikutus ajoneuvon käyttäytymiseen ja liikenneturvallisuuteen.

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
2 Luku Tieliikenteen periaatteet

6 § Ajoneuvon käyttäminen Ajoneuvo ja raitiovaunu on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa eikä synnyttää tarpeetonta melua.

Laissa määrätään lisäksi yleisellä tasolla selkeästi, miten ajoneuvon on kuormattava ja kuinka kuormaus ei saa vaarantaa muita tiellä liikkujia tai muiden omaisuutta ja kuinka on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Nämä pykälät antavat jo itsessään kuljettajalle suuren vastuun kuorman sijoittamisesta ja varmistamisesta.

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
2 Luku Tieliikenteen periaatteet

3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Tieliikennelain 3 § huolellisuus- ja varovaisuusvaatimus edellyttää, että kuljettaja tarkastaa, että kuormaaminen on tehty edellä mainitun Tieliikennelain 6 § mukaisesti.

Tieliikennelaki; yleiset kuormaussäännökset

Tieliikennelain viidennessä luvussa; Ajoneuvon käyttäminen annetaan yleiset kuormaussäännökset.

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
Luku 5 Ajoneuvon käyttäminen

107 § Yleiset kuormaussäännökset; Ajoneuvo on kuormattava siten, että mikään valmistajan määrittelemä massa ei ylity ajettaessa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä.

107 § Yleiset kuormaussäännökset; Ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria pidetään ajoneuvon kuormana…

Tätä määrittelyä vaihtokuormakorista ei löytynyt vanhasta tieliikennelaista. Kuitenkin vaihtokuormakorin omamassa on täytynyt tähänkin saakka ottaa huomioon kantavuutta laskettaessa. Nähtäväksi jää vaikuttaako tämä pykälä tulevaisuudessa jotenkin vaihtokuormakorin kiinnityksiin ja sitomiseen.

Tieliikennelaki; vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa

Tieliikennelaki (10.8.2018/729)
Luku 5 Ajoneuvon käyttäminen

114 § Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa; Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo on kuormattu säännösten ja määräysten mukaisesti, jos varmistautuminen ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi kuljettajan on ajon aikana huolehdittava siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät tässä laissa säädetyn mukaisina.

Ei siis riitä, että ennen kuljetusta varmistaudutaan kuormauksen lain mukaisuudesta ja turvallisuudesta. Kuljettajan on lisäksi ajon aikana huolehdittava, että kuorman varmistus täyttää vaatimukset. Säädöksillä viitataan esimerkiksi Liikenneministeriön päätökseen ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940), jossa annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita kuorman sijoittamisesta ja varmistamisesta.

114 § Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa; Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut, samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää kuljettamista koskevat vaatimukset.

Muutoksia kuormaukseen tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen säännösten ja määräysten mukaisina.

Laki antaa selkeä vastuun kuorman sijoittamisesta, kiinnittämisestä henkilölle, joka on antanut ohjeita kuormaamisesta ja/tai sille, joka on kuormaamisen suorittanut. Tämä ei poista kuljettajan vastuuta tilanteessa, missä ajoneuvo on valmiiksi kuormattuna.

114 § Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa; Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot ja että kuljetuksen suorittajalle on annettu ilmoitus kuljetettavan kontin ja vaihtokorin painosta.

Kuljetuksen suorittajalla viitataan kuljetusyritykseen tai kuljettajaan. Kuormaajalla täytyy olla tiedot esimerkiksi ajoneuvon kantavuudesta (21 § ja 23 §), akseli– ja telikohtaisista maksimi kuormista (20 §) ja akseleille kohdistuvista minimi kuorma vaatimuksista ( 21 § ja 23 §), jotta kuorma voidaan sijoittaa oikein.

Lähettäjän vastuu on merkitä lähetyksen paino- ja tilavuustiedot, sekä mahdolliset tiedot vaarallisista aineista ja ohjeet kuormauksesta. Lisäksi vaihtokorikuljetuksissa tiedot kontin tai korin painosta.

114 § Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa; Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin soveltuu tehtävään. Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan soveltuvuudesta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut perävaunun tai muun kuormatilan käyttöön tai sopinut sen käyttöön ottamisesta. Kuljetuksen suorittajan pitää huolehtia siitä, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus saada 4 momentissa tarkoitetun kontin ja vaihtokorin painoa koskevan ilmoituksen tiedot.

Laki siis antaa kuljetuksen suorittajalle velvollisuuksia myös kuorman sitomiseen tarvittavien välineiden ja niiden turvallisuuden suhteen. Valmiiksi kuormatuilla perävaunuilla viitataan esimerkiksi irtoperien noutoon ja kuljetukseen.

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Tieliikennelain 114 pykälää (vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa) ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) on tieliikennelakia tarkemmin säädetty kuljettajan huolellisuusvelvollisuudesta. Laki kuitenkin yleisellä tasolla saman tyyppisiä vastuita kuljettajalle ajoneuvon kuormauksesta ja ajoneuvon sopivuudesta kuljetukseen;

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (2.8.1994/719)

10 § Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo vastaa kysymyksessä olevaa kuljetusta sekä on asianmukaisesti miehitetty ja kuormattu.

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä

Liikenneministeriön päätöksessä määrätään kuormaamisesta ja kuorman varmistamisesta syvällisemmin, silti tässäkin säädöksessä on lähtökohtana yleispätevä ohje kuormaukseen;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

16 § Sitominen on suoritettava turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Yhteenveto

Yhteenvetona voisi summata miten yllä mainituissa pykälissä yleisenä lähtökohtana on lain, kuljettajalle määräämät vastuut ja velvollisuudet huolehtia kuorman ja sen varmistuksen turvallisuudesta.

Vastuu tarkoittaa tässä yhteydessä myös rikosoikeudellista vastuuta. Rikosoikeudellinen vastuu yllä mainittujen säädösten noudattamatta jättämisestä määräytyy rikoslain 23 luvun (545/1999) 1 ja 2 §:n sekä tieliikennelain 103 §:n mukaisesti; liikennerikkomus.

Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi on säädetty kuljetuksessa vahingoittuneen tavaran toimituksen vahingonkorvausvastuusta. Tiekuljetussopimuslaissa (345/1979) on säädetty vahingonkorvausvastuusta tavaran omistajalle;

Tiekuljetussopimuslaki (23.3.1979/345)

27 § Rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Hän vastaa myös vahingosta, joka aiheutuu tavaran luovutuksen viivästymisestä.

Kuormaamisesta ja kuorman varmistamisen tarkemmat määräykset annetaan ajoneuvolaissa (11.12.2002/1090), missä määrätään (27 a), että Liikenne- ja viestintävirasto (traficom) antaa tekniset määräykset mm;

  • Tavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvojen kuormakorien ja kuormatilojen vaatimuksista, kuorman varmistamiseen käytettävistä kiinnityspisteistä sekä suojarakenteista ja
  • Kuorman sitomiseen ja varmistamiseen käytettävistä sidonta- ja kiinnitysvälineistä.

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257) antaa perusteita tavarankuljetukseen, kuorman sijoittamiseen, varmistamiseen, sitomiseen ja merkintään ja liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940) tarkempia ohjeita kuorman ja kuormatilojen vaatimuksista. Sidonnasta on myös SFSstandardi.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa avataan näitä kuormaamiseen ja kuorman varmistamiseen liittyviä säädöksiä ja pykäliä tarkemmin. lue; Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 2; kuorman sijoittaminen

admin

2 thoughts on “Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 1; vastuut & lähtökohdat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *