Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 1; vastuut & lähtökohdat

Tämän artikkelisarjan tarkoitus ei ole olla kattava opas ajoneuvon kuormaamiseen tai kuorman sitomiseen. Artikkeleissa käsitellään eri säädöksissä annettuja vaatimuksia ajoneuvon kuormaamisen ja kuorman varmistamisen suhteen.

Aihe on tärkeä, koska näissä säädöksissä annetaan perusteet ja minimivaatimukset raskaan kaluston kuljettajan työlle. Lakia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että laissa annetaan vain minimivaatimukset kuorman varmistamiseen. Lastin kuormatilaan sijoittava ja kiinnittävä vastaa sen tekemisestä oikein.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsittelee niitä säädöksiä ja pykäliä, joissa annetaan lähtökohtia kuormaamiselle ja kuorman varmistamiselle. Esimerkiksi kuljettajan vastuusta puhutaan useaan otteeseen eri säädöksissä. Parhaan kuvan lähtökohdista saa tutustumalla alla oleviin pykäliin ja niiden merkitykseen.

Ajoneuvolaki

Yhtenä lähtökohtana ajoneuvon kuormaamiselle on ajoneuvon liikennekelpoisuus. Mikäli kuormatilan osat (esim. ovet) eivät toimi tai rakenteet eivät ole niille tarkoitetussa kunnossa, voidaan kysyä, onko ajoneuvo kuormattuna enää liikennekelpoinen.

Ajoneuvolaki jakaa vastuita ajoneuvon kunnosta seuraavasti; (ks. tieliikennelaki 85 §)

Ajoneuvolaki (11.12.2002/1090)

9 § Vastuu ajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta

Ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen ja, jos sitä edellytetään, rekisteröity ja asianmukaisesti katsastettu.

Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata.

Pykälässä siis annetaan selkeä vastuu myös kuljettajalle ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Lisäksi annetaan velvollisuus ilmoittaa työnantajalle havaituista puutteista.

Tieliikennelaki

Tieliikennelaki antaa kaksi selkeää ja yleispätevää lähtökohtaa ajoneuvon kuormaamiseen;

Tieliikennelaki (3.4.1981/267)

3 § Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Hallituksen esityksessä (HE 224/2005) on nähty vaikeimmaksi ongelmaksi kuorman liikenneturvallisuuden suhteen tilanteet, joissa kuljettaja kokee olevansa pakotettu ottamaan kuorman, jonka turvallista sijoittamista ja kiinnittämistä hän ei kykene kunnolla tarkastamaan.

Edellä olevan tieliikennelain 3:nen pykälän huolellisuus- ja varovaisuusvaatimus edellyttää, että kuljettaja tarkastaa, että kuormaaminen on tehty tieliikennelain 87 §:n mukaisesti.

Tieliikennelaki (3.4.1981/267)

87 § Ajoneuvo on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa taikka synnyttää tarpeetonta melua.

Laissa siis määrätään yleisellä tasolla selkeästi, miten ajoneuvon on kuormattava ja kuinka kuormaus ei saa vaarantaa muita tiellä liikkujia tai muiden omaisuutta ja kuinka on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Piste. Nämä pykälät antavat jo itsessään kuljettajalle suuren vastuun kuorman varmistamisesta.

Tieliikennelain kuudennessa luvussa määrätään myös vastuita ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa;

Tieliikennelaki (3.4.1981/267)

87 a § Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava, että ajoneuvo on kuormattu säädösten mukaisesti, jos se ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi kuljettajan on ajon aikana huolehdittava, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen 87 §:n mukaisina.

Ei siis riitä, että ennen kuljetusta varmistaudutaan kuormauksen lain mukaisuudesta ja turvallisuudesta. Kuljettajan on lisäksi ajon aikana huolehdittava, että kuorman varmistus täyttää vaatimukset. Säädöksillä viitataan esimerkiksi Liikenneministeriön päätökseen ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940), jossa annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita kuorman sijoittamisesta ja varmistamisesta.

Tieliikennelaki (3.4.1981/267)

87 a § Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää 87 §:n vaatimukset.

Laki antaa selkeä vastuun kuorman sijoittamisesta, kiinnittämisestä henkilölle, joka on antanut ohjeita kuormaamisesta ja/tai sille, joka on kuormaamisen suorittanut. Tämä ei poista kuljettajan vastuuta tilanteessa, missä ajoneuvo on valmiiksi kuormattuna. (ks. edellinen momentti)

Tieliikennelaki (3.4.1981/267)

87 a § Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaa siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot ja että kuljetuksen suorittajalle on annettu ilmoitus kuljetettavan kontin ja vaihtokorin painosta.

Kuljetuksen suorittajalla viitataan kuljetusyritykseen tai kuljettajaan. Kuormaajalla täytyy olla tiedot esimerkiksi ajoneuvon kantavuudesta (21 § ja 23 §), akseli- ja telikohtaisista maksimi kuormista (20 §) ja akseleille kohdistuvista minimi kuorma vaatimuksista ( 21 § ja 23 §), jotta kuorma voidaan sijoittaa oikein.

Lähettäjän vastuu on merkitä lähetyksen paino- ja tilavuustiedot, sekä mahdolliset tiedot vaarallisista aineista ja ohjeet kuormauksesta. Lisäksi vaihtokorikuljetuksissa tiedot kontin tai korin painosta.

Tieliikennelaki (3.4.1981/267)

87 a § Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin soveltuu tehtävään. Valmiiksi kuormatun perävaunun ja muun kuormatilan soveltuvuudesta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut perävaunun tai muun kuormatilan käyttöön tai sopinut sen käyttöön ottamisesta. Kuljetuksen suorittajan pitää huolehtia siitä, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus saada 4 momentissa tarkoitetun kontin ja vaihtokorin painoa koskevan ilmoituksen tiedot.

Laki siis antaa kuljetuksen suorittajalle velvollisuuksia myös kuorman sitomiseen tarvittavien välineiden ja niiden turvallisuuden suhteen. Valmiiksi kuormatuilla perävaunuilla viitataan esimerkiksi irtoperien noutoon ja kuljetukseen.

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Tieliikennelain 87 a pykälää (vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa) ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) on tieliikennelakia tarkemmin säädetty kuljettajan huolellisuusvelvollisuudesta. Laki kuitenkin yleisellä tasolla saman tyyppisiä vastuita kuljettajalle ajoneuvon kuormauksesta ja ajoneuvon sopivuudesta kuljetukseen;

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (2.8.1994/719)

10 § Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo vastaa kysymyksessä olevaa kuljetusta sekä on asianmukaisesti miehitetty ja kuormattu.

Vaarallisten aineiden kuormaamisesta ja kuorman varmistuksesta voit lukea artikkelissa; (TULOSSA)

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä

Liikenneministeriön päätöksessä määrätään kuormaamisesta ja kuorman varmistamisesta syvällisemmin, silti tässäkin säädöksessä on lähtökohtana yleispätevä ohje kuormaukseen;

Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940)

16 § Sitominen on suoritettava turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Yhteenveto

Yhteenvetona voisi summata miten yllä mainituissa pykälissä yleisenä lähtökohtana on lain, kuljettajalle määräämät vastuut ja velvollisuudet huolehtia kuorman ja sen varmistuksen turvallisuudesta.

Vastuu tarkoittaa tässä yhteydessä myös rikosoikeudellista vastuuta. Rikosoikeudellinen vastuu yllä mainittujen säädösten noudattamatta jättämisestä määräytyy rikoslain 23 luvun (545/1999) 1 ja 2 §:n sekä tieliikennelain 103 §:n mukaisesti; liikennerikkomus.

Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi on säädetty kuljetuksessa vahingoittuneen tavaran toimituksen vahingonkorvausvastuusta. Tiekuljetussopimuslaissa (345/1979) on säädetty vahingonkorvausvastuusta tavaran omistajalle;

Tiekuljetussopimuslaki (23.3.1979/345)

27 § Rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Hän vastaa myös vahingosta, joka aiheutuu tavaran luovutuksen viivästymisestä.

Kuormaamisesta ja kuorman varmistamisen tarkemmat määräykset annetaan ajoneuvolaissa (11.12.2002/1090), missä määrätään (27 a), että Liikenne- ja viestintävirasto (traficom) antaa tekniset määräykset mm;

  • Tavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvojen kuormakorien ja kuormatilojen vaatimuksista, kuorman varmistamiseen käytettävistä kiinnityspisteistä sekä suojarakenteista ja
  • Kuorman sitomiseen ja varmistamiseen käytettävistä sidonta- ja kiinnitysvälineistä.

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257) antaa perusteita tavarankuljetukseen, kuorman sijoittamiseen, varmistamiseen, sitomiseen ja merkintään ja liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä (14.12.1982/940) tarkempia ohjeita kuorman ja kuormatilojen vaatimuksista. Sidonnasta on myös SFS-standardi.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa avataan näitä kuormaamiseen ja kuorman varmistamiseen liittyviä säädöksiä ja pykäliä tarkemmin. lue; kuorman sijoittaminen

   Lähetä artikkeli PDF tiedostona   
admin

1 thought on “Ajoneuvon kuormaaminen ja kuorman varmistaminen osa 1; vastuut & lähtökohdat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *